17.12.2020

Mitä tarkoittaa Business Intelligence vuonna 2021?

Pian päättyvä vuosi on ollut täysi painajainen talousanalyytikoilla ja ennustajille. Ensin tuli musta joutsen eli Covid-19, josta oli kyllä puhuttu, mutta johon kukaan ei todella uskonut. Silti se tuli, ja sen jälkeen ei mikään ollut enää ennallaan. Sitten tulivat Covid-19:n seuraukset – yhteiskuntien sulkutoimet ja häränpyllyä heittävät talousluvut. Ainoa ennuste, joka on pitänyt tänä vuonna kutinsa, on tämä: kaikki muuttuu. Tällä hetkellä moni haluaisi ennustaa, että vuonna 2021 maailma palaa ennalleen, mutta kukaan ei uskalla sanoa miten se tapahtuu ja millä aikataululla.

Toki moni asia on tehostunut, ja mekin olemme täällä Mercuksen sivuilla kirjoittaneet paljon asioista, jotka ovat jopa paremmin kuin ennen: luonteva tapa tehdä etätöitä, mobiili projektinhallinta, innovaatiot ja kansainvälistymisen kehittyvät keinot. Mutta näistä valonpilkahduksista huolimatta talouden tärkeimmät mittarit, eli kylmät numerot, pitävät yritysten olon viluisena hyvin pitkään. Vai pitävätkö?

Talteka (Talotekninen teollisuus ja kauppa ry) ja Rakennusteollisuus RT ovat keränneet jäsenyrityksiltään pitkin vuotta tietoja liiketoiminnan näkymistä, ja vasta julkaistun yhteenvedon perusteella pahimmat uhkakuvat eivät näyttäisi alalla toteutuneen. Lähes 80 prosenttia talotekniikan vastaajista kokee koronan haitanneen liiketoimintaa jonkin verran, mutta kokonaisuus on kuitenkin pysynyt tasapainossa – osittain hyvä alkuvuoden ansiosta. Useimmat vastaajat kokivat, että suurin uhka liiketoiminnalle on edelleen suunniteltujen hankkeiden siirtyminen.

Kokonaisuutena kyselyn tuloksista voi lukea, että mitään ei ole vielä menetetty. Päinvastoin vastauksista voi päätellä, että kun siirtyneet hankkeet lopulta käynnistyvät, koko talotekniikka-alaa uhkaa ylikuumeneminen ja kilpailu työvoimasta, kun syntyneitä paineita lähdetään purkamaan. Kuinka sitten yrityksen tulisi varautua ensi vuoteen? Millaisilla työkaluilla ja osaamisella vuoden 2021 tarpeita voi lähteä ennustamaan?

Jutun alussa totesimme, kuinka vaikeaa ennustaminen on. Sitä se on aina, ja erityisen vaikeaa se on nyt. Mutta jotain on silti tehtävissä. Me kirjoitimme keväällä näin: ”Tulevaisuuden tärkein johtamisen työkalu tulee olemaan edistyksellinen Business Intelligence -järjestelmä, joka pystyy keräämään, luokittelemaan ja analysoimaan kaikkea saatavilla olevaa tietoa yrityksen asiakaskunnasta, ostokäyttäytymisestä, oman organisaation toiminnasta – mukaan lukien tuotekehitys, tuotanto, varastonhallinta ja myynnin prosessit, sekä tuottamaan näistä selkokielistä analytiikkaa ja raportoimaan kaikista päätöksentekoon liittyvistä indikaatioista aina kun niitä havaitaan.”

Ja viimeistään nyt on se hetki, kun Business Intelligence on otettava yrityksissä käyttöön täydellä voimalla. On kaivettava esiin kaikki se viisaus, kokemus ja näkemys, jota yrityksestä löytyy – ja ne työkalut, joiden avulla kokemuksesta tehdään toimintaa. Liioittelematta yhtään voimme sanoa, että kokonaisvaltaisena liiketoiminnan elinkaarityökaluna Broker Site Manager on perinpohjaisin ja näkemyksellisin Business Intelligence -työkalu, joka Pohjois-Euroopasta löytyy. Sen ohjausmenetelmät, joilla ennustetaan ja tunnistetaan tulevia asiakastarpeita ja niiden resursointia on otettava käyttöön nyt. Koska sanovatpa analyytikot mitä tahansa, niin vuosi 2021 tulee olemaan ennennäkemättömän kasvun vuosi. Kuka haluaa tulla mukaan?

Ajankohtaista

Robotti työssään

30.09.2021

Töitä on, missä tekijät?

Lähes kaikki taloudet mittarit näyttävät nyt kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan mukaan Suomessa oli elokuussa peräti 155 300 avointa työpaikkaa, mikä on yli 56 tuhatta paikka enemmän kuin vuosi sitten. Tosin samaan aikaa tilastoissa on 281 000 työtöntä työnhakijaa, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Vanha Ford

23.09.2021

Etätyö, lähityö, mikätyö?

Mikä on suhteemme työn tekemisen paikkaan nyt ja tulevaisuudessa?

Innovaatioiden äärellä

09.09.2021

Missä viipyvät innovaatiot?

Olemme nostaneet aiemminkin esille saman huolen, mutta ongelma tuntuu vain pahenevan: suomalaisyritykset eivät panosta riittävästi innovaatioihin. Asia on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun pandemian hetkeksi hidastama talouskehitys taas elpyy ja yritykset kiihdyttelevät vähitellen kohti kasvukaistaa.

Työntekijät analysoivat dataa

31.08.2021

Business Intelligence. Kaikille.

Konsulttien rakastama termi Business Intelligence (BI) on tullut tutuksi suomalaisyrityksillekin viimeistään 1990-luvulta lähtien. Mitä kaikkea sillä on matkan varrella tarkoitettu?

Ihminen etätöissä

27.08.2021

Etätyö, vapaus ja vastuu

Alkava syksy ei tuonut yksikäsitteistä selkeyttä eri yritysten etätyöohjeisiin. Monella alalla jatkuu epätietoisuus, ja ohjeita päivitetään viikko kerrallaan. Yritysten kannalta kyseessä on suuri, suorastaan perustavaa laatua oleva kysymys. Kiinteistöihin ja toimitiloihin on sidottu valtava määrä rahaa, joka näyttelee merkittävää roolia sekä taseessa että suoraan myös tuloslaskelmassa.

Asentaja mittareineen jäähdytyslaitteiden äärellä

28.07.2021

Kiinteistönpito ja helteenhallinta

Nyt se ponnahtaa mieleen, jos ei aiemmin: tuliko kiinteistön jäähdytyslaitteisto huollettua keväällä? Valtionyhtiö Motiva muistutti kiinteistönomistajia ja huoltoyhtiöitä viimeksi kesäkuussa, mitä kaikkea jäähdytinlaitteiston ylläpitoon kuuluu. Toivottavasti kenellekään ei tule yllätyksenä, että monet laitehuollon säännölliset tehtävät ovat lakisääteisiä, eli niistä huolehtimista ei kannata jättää epämääräisten tarralappujen tai muiden katoavien muistutusten varaan.

Työmaalle valetaan betonia

14.07.2021

Lisää älyä betonin kuivattamiseen

Kun muu Suomi lomailee, rakennustyömailla painetaan hommia tavallista tiukempaa tahtia. Moni urakka ajoitetaan kesälle, ja vaikka mikään ei ole niin vaikeaa kuin säiden ennustaminen, on kesällä yleensä enemmän lämpöä ja vähemmän lunta kuin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Työpari suunnittelee rakennushanketta piirustusten ja laskimen kanssa

28.06.2021

Miksi rakennushankkeiden budjetit ylittyvät?

Lienee mahdotonta löytää tästä maasta julkista rakennushanketta, jonka budjetti ei olisi ylittynyt – ja vieläpä roimasti. Yksityisrahoitteisissa hankkeissa tilanne saattaa olla hiukan parempi, mutta ei niissäkään kehumista ole. Hulluinta tilanteessa on se, että ilmiö on kansainvälinen. Ilmiötä pidetään jopa rakennusalalle tyypillisenä – mutta miten tämä on mahdollista? Kuka haluaa ostaa tuotteen, jonka lopullinen hinta ei ole selvillä ostopäätöstä tehdessä, mutta oletettavasti se muodostuu kalliimmaksi kuin on luvattu?

Katso kaikki artikkelit