22.01.2021

Turha laskeminen tuhoaa kansantalouden tuottavuuden

Tuoreessa rakennusalan konkurssiuutisessa turhautunut toimitusjohtaja kertoo, kuinka yrityksessä laskettiin sen viimeisinä kuukausina urakoita yli 100 miljoonan edestä, mutta yhtään niistä ei saatu kotiutettua. Yksittäisen konkurssin takana on aina monia syitä, mutta yksi asia yhdistää kaikkia rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä Suomessa: niissä lasketaan urakoita aivan valtavasti. Ja tilanne ei hellitä koskaan, ei edes hitaan talouskasvun tai taantumankaan aikana, päinvastoin: silloin yhä harvempia urakoita lasketetaan yhä useammilla toimijoilla, vaikka jaettavan rahan määrä vähenee.

Talotekniikassa ja rakentamisessa urakkalaskenta on kaksivaiheista: ensin lasketaan määrät, sitten lasketaan tarjous, ja molemmat moneen kertaan. Kansantaloudellisesti kyseessä on hirvittävä tuhlaus. Laskentaan käytettävän henkisen pääoman määrä on valtava, ja kuitenkaan kyseessä ei ole tuottavuutta tai rakentamisen laatua parantava työ, joihin molempiin täytyisi tässä maassa käyttää kaikki liikenevät voimat. Mutta urakoita lasketaan, koska on pakko, ja vaikka yrityksissä tiedetään tuskallisen hyvin sen prosenttiosuuden pienuus, jolla urakat voitetaan. Lisäksi aina väijyy se vaara, että voitettu urakka on tiukan kilpailun takia laskettu lyhyeksi, toisin sanoen takkiin tulee, mikä ei ole kenenkään etu.

Kaikki alan toimijat tietävät tämän. Kuinka tilanne korjataan?

Ensiksikin rakentamisen ja talotekniikan määrälaskenta täytyy saada sille tasolle, jolla se teknisesti olisi voinut olla jo monta vuotta sitten. Yhteismitallisella tietomallisuunnittelulla toteutetuista suunnitteludokumenteista määrät on mahdollista saada ulos oikeina ja tarkkoina, ilman virheitä.

Toiseksi määrälaskennan tuloksille tarvitaan koneluettavan tiedostomuodon standardi, jonka avulla määrät siirtyvät tarjouslaskentaohjelmaan napin painalluksella.

Ja kolmanneksi: tarjouslaskentaohjelman on oltava älykäs ja oppiva järjestelmä, joka osaa vähentää turhan laskennan määrän minimiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjouslaskennan tuotetietojen hintapäivitysten, toimittajien kilpailutuksen ja virheiden tarkistuksen täytyy olla automaattista. Myös tarjouslaskennan revisioinnin ja hiljaisen tiedon hallinnan täytyy olla järjestelmään sisäänrakennettuna.

Kaiken kaikkiaan koko ketjun pitää olla niin sulava ja aikaa säästävä, että yrityksen parhaiden resurssien osaaminen ja voimavarat voidaan käyttää moninkertaisen laskennan sijaan siihen, mikä on oikeasti tuottavaa ja arvokasta koko kansantaloudelle: uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistöjen ylläpidon korkeaan laatuun. Koska muuhun meillä ei ole varaa.

Kaikki edellä kuvattu on mahdollista tehdä, jos meillä vain on siihen halua.

Ajankohtaista

Mercuksen Kari kertoo Brokerin projektinohjauksen ominaisuuksista

28.10.2021

Projektinohjauksen neljätoista kivijalkaa

Projektijohtajat ovat rautaisia ammattilaisia. Kun heiltä kysyy, mitkä ovat projektinohjauksen tärkeimmät tukipilarit, he tietävät vastauksen. Vastaus perustuu heidän kokemukseensa, heidän työskentelymetodeihinsa ja heidän käytössään oleviin työkaluihin.

Robotti työssään

30.09.2021

Töitä on, missä tekijät?

Lähes kaikki taloudet mittarit näyttävät nyt kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan mukaan Suomessa oli elokuussa peräti 155 300 avointa työpaikkaa, mikä on yli 56 tuhatta paikka enemmän kuin vuosi sitten. Tosin samaan aikaa tilastoissa on 281 000 työtöntä työnhakijaa, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Vanhan Fordin keula

23.09.2021

Etätyö, lähityö, mikätyö?

Mikä on suhteemme työn tekemisen paikkaan nyt ja tulevaisuudessa?

Työntekijä innovaatioiden äärellä

09.09.2021

Missä viipyvät innovaatiot?

Olemme nostaneet aiemminkin esille saman huolen, mutta ongelma tuntuu vain pahenevan: suomalaisyritykset eivät panosta riittävästi innovaatioihin. Asia on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun pandemian hetkeksi hidastama talouskehitys taas elpyy ja yritykset kiihdyttelevät vähitellen kohti kasvukaistaa.

Työntekijät analysoivat dataa

31.08.2021

Business Intelligence. Kaikille.

Konsulttien rakastama termi Business Intelligence (BI) on tullut tutuksi suomalaisyrityksillekin viimeistään 1990-luvulta lähtien. Mitä kaikkea sillä on matkan varrella tarkoitettu?

Työntekijä tekee etätoitä ulkona keinutuolissa istuen, kannettava tietokone ja puhelin sylissään

27.08.2021

Etätyö, vapaus ja vastuu

Alkava syksy ei tuonut yksikäsitteistä selkeyttä eri yritysten etätyöohjeisiin. Monella alalla jatkuu epätietoisuus, ja ohjeita päivitetään viikko kerrallaan. Yritysten kannalta kyseessä on suuri, suorastaan perustavaa laatua oleva kysymys. Kiinteistöihin ja toimitiloihin on sidottu valtava määrä rahaa, joka näyttelee merkittävää roolia sekä taseessa että suoraan myös tuloslaskelmassa.

Asentaja mittareineen jäähdytyslaitteiden äärellä

28.07.2021

Kiinteistönpito ja helteenhallinta

Nyt se ponnahtaa mieleen, jos ei aiemmin: tuliko kiinteistön jäähdytyslaitteisto huollettua keväällä? Valtionyhtiö Motiva muistutti kiinteistönomistajia ja huoltoyhtiöitä viimeksi kesäkuussa, mitä kaikkea jäähdytinlaitteiston ylläpitoon kuuluu. Toivottavasti kenellekään ei tule yllätyksenä, että monet laitehuollon säännölliset tehtävät ovat lakisääteisiä, eli niistä huolehtimista ei kannata jättää epämääräisten tarralappujen tai muiden katoavien muistutusten varaan.

Työmaalle valetaan betonia

14.07.2021

Lisää älyä betonin kuivattamiseen

Kun muu Suomi lomailee, rakennustyömailla painetaan hommia tavallista tiukempaa tahtia. Moni urakka ajoitetaan kesälle, ja vaikka mikään ei ole niin vaikeaa kuin säiden ennustaminen, on kesällä yleensä enemmän lämpöä ja vähemmän lunta kuin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Katso kaikki artikkelit