Töitä on, missä tekijät?

Lähes kaikki taloudet mittarit näyttävät nyt kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan mukaan Suomessa oli elokuussa peräti 155 300 avointa työpaikkaa, mikä on yli 56 tuhatta paikka enemmän kuin vuosi sitten. Tosin samaan aikaa tilastoissa on 281 000 työtöntä työnhakijaa, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Avoimien työpaikkojen suurimmasta kausivaihtelusta vastaa rakennussektori. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan rakennusyritysten liikevaihto oli elokuussa peräti 6,4 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, ja lisäksi kasvu ulottui kaikille rakentamisen toimialoille maa- ja vesirakentamista lukuun ottamatta. Näyttää siis siltä, että pandemian aiheuttama taantuma on selätetty, ja voimme taas keskittyä maamme kunnostamiseen.

Mutta kuinka työ ja tekijät saadaan kohtaamaan? Ennen pandemiaa suurin kysymys oli varmasti työpaikkojen sijainti – avoimet työpaikat sijaitsivat maantieteellisesti väärissä paikoissa. Uudenkaupungin autotehdas houkutteli tekijöitä muuttamaan Satakuntaan pitkin Pohjois- ja Itä-Suomea. Mutta entä nyt? Onko työvoiman liikkuvuus enää avainasemassa, kun avoimiin paikkoihin etsitään osaavaa väkeä?

Moni yritys on jo kesän ja syksyn aikana raportoinut suurimmaksi kasvun esteeksi juuri työvoiman saatavuuden. Kuinka asia ratkaistaan?

Ajatuskoe: kaikki työ, joka on tehtävissä etänä, myös tehdään etänä, siis verkossa. Kaikki läsnäoloa vaativa työ, joka voidaan automatisoida, automatisoidaan. Tämän jälkeen kaikki ne, joiden työ voidaan hoitaa verkon yli, asettuvat asumaan väljästi ja edullisesti pois ruuhka-alueilta, jolloin kasvukeskuksiin tulee enemmän tilaa, asumisen kulut laskevat ja asuntoja vapautuu niille, joiden työt vaativat yhä fyysistä läsnäoloa.

Joten: etätyön prosessit kuntoon, töiden suunnittelu ja paikkariippumaton projektinohjaus ajan tasalle ja Suomi nousuun!