Kiinteistöjen korjaustarpeet vaativat ennakointia

Kiinteistöliitto toteutti huhtikuussa laajan talous- ja rahoituskyselyn, jonka tarkoitus oli muun muassa selvittää, kuinka suomalaiset taloyhtiöt varautuvat kiinteistöjensä tuleviin korjaushankkeisiin. Kyselyyn vastasi yli 3700 yhtiötä, eli aineisto on varsin kattava.

Yhteenveto kyselystä paljasti kaksi ristiriitaista lukua. Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yhtiön pitäisi kerätä varoja korjaushankkeita varten, mutta vain 30 prosenttia ilmoitti tekevänsä niin. Mistä epäsuhta johtuu?

Helpoin vastaus saattaa olla rahan puute. Vaikka tulevia tarpeita voidaan ennustaa, voivat yhtiön rahoitus- ja ylläpitokulut olla niin suuret, että säästämiseen ei löydy osakkailta tarvittavaa yhteisymmärrystä. Kiinteistöliitto kysyi myös yhtiöiden rahoitustilanteesta, ja esimerkiksi pienten taloyhtiöiden lainansaantimahdollisuudet vaikuttivat viime vuosia heikentyneen. Juuri tästäkin syystä yhtiöiden kannattaisi kerätä omia varoja, sillä ne parantaisivat lainansaantimahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Mutta kenellä on vastuu seurata kiinteistön korjaustarpeiden kehitystä? Onko taloyhtiön hallituksella siihen riittävästi osaamista, vai huolehtiiko isännöitsijä siitä? Entä mikä on kiinteistön ylläpitäjän vastuu? Voisiko korjaustarpeisiin varautumista helpottaa, jos voisi yksinkertaisesti laskemalla osoittaa, miten korjauksiin kannattaa taloudellisesti varautua?

Jos kiinteistön korjauksista ei huolehdita, eli kiinteistölle alkaa syntyä korjausvelkaa, kiinteistön arvo laskee samassa suhteessa. Kun arvonaleneman jyvittää kiinteistön osakkeenomistajille, vaikka kuukausikohtaiseksi kuluksi, pitäisi olla helppoa arvioida summa, joka olisi kuukausittain laitettava syrjään korjausrahastoon. Voisiko kiinteistön ylläpidosta vastaava taho ottaa vastuun tämän laskelman tekemisestä? Samalla se huolehtisi oman liiketoimintansa ennustettavuudesta – ja kiinteistöjen ylläpidon kestävästä tasosta.

Tässä työnjaossa voittajia olisivat kaikki.