Turha laskeminen tuhoaa kansantalouden tuottavuuden

Tuoreessa rakennusalan konkurssiuutisessa turhautunut toimitusjohtaja kertoo, kuinka yrityksessä laskettiin sen viimeisinä kuukausina urakoita yli 100 miljoonan edestä, mutta yhtään niistä ei saatu kotiutettua. Yksittäisen konkurssin takana on aina monia syitä, mutta yksi asia yhdistää kaikkia rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä Suomessa: niissä lasketaan urakoita aivan valtavasti. Ja tilanne ei hellitä koskaan, ei edes hitaan talouskasvun tai taantumankaan aikana, päinvastoin: silloin yhä harvempia urakoita lasketetaan yhä useammilla toimijoilla, vaikka jaettavan rahan määrä vähenee.

Talotekniikassa ja rakentamisessa urakkalaskenta on kaksivaiheista: ensin lasketaan määrät, sitten lasketaan tarjous, ja molemmat moneen kertaan. Kansantaloudellisesti kyseessä on hirvittävä tuhlaus. Laskentaan käytettävän henkisen pääoman määrä on valtava, ja kuitenkaan kyseessä ei ole tuottavuutta tai rakentamisen laatua parantava työ, joihin molempiin täytyisi tässä maassa käyttää kaikki liikenevät voimat. Mutta urakoita lasketaan, koska on pakko, ja vaikka yrityksissä tiedetään tuskallisen hyvin sen prosenttiosuuden pienuus, jolla urakat voitetaan. Lisäksi aina väijyy se vaara, että voitettu urakka on tiukan kilpailun takia laskettu lyhyeksi, toisin sanoen takkiin tulee, mikä ei ole kenenkään etu.

Kaikki alan toimijat tietävät tämän. Kuinka tilanne korjataan?

Ensiksikin rakentamisen ja talotekniikan määrälaskenta täytyy saada sille tasolle, jolla se teknisesti olisi voinut olla jo monta vuotta sitten. Yhteismitallisella tietomallisuunnittelulla toteutetuista suunnitteludokumenteista määrät on mahdollista saada ulos oikeina ja tarkkoina, ilman virheitä.

Toiseksi määrälaskennan tuloksille tarvitaan koneluettavan tiedostomuodon standardi, jonka avulla määrät siirtyvät tarjouslaskentaohjelmaan napin painalluksella.

Ja kolmanneksi: tarjouslaskentaohjelman on oltava älykäs ja oppiva järjestelmä, joka osaa vähentää turhan laskennan määrän minimiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjouslaskennan tuotetietojen hintapäivitysten, toimittajien kilpailutuksen ja virheiden tarkistuksen täytyy olla automaattista. Myös tarjouslaskennan revisioinnin ja hiljaisen tiedon hallinnan täytyy olla järjestelmään sisäänrakennettuna.

Kaiken kaikkiaan koko ketjun pitää olla niin sulava ja aikaa säästävä, että yrityksen parhaiden resurssien osaaminen ja voimavarat voidaan käyttää moninkertaisen laskennan sijaan siihen, mikä on oikeasti tuottavaa ja arvokasta koko kansantaloudelle: uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistöjen ylläpidon korkeaan laatuun. Koska muuhun meillä ei ole varaa.

Kaikki edellä kuvattu on mahdollista tehdä, jos meillä vain on siihen halua.