20.05.2020

Tappoiko korona globalisaation – vai loiko se pohjan uudelle?

Koronakevät on aiheuttanut monenlaisia spekulaatioita siitä, mikä koronakriisin oikein aiheutti ja siitä, mitä Covid-19 aiheuttaa meille ja koko maapallolle.

Globalisaatio on sana, jota siunataan ja kirotaan. Globaali markkinatalous on tarjonnut meille länsimaisille ihmisille ennennäkemättömät määrät Aasian väkirikkaissa, halvan työvoiman maissa valmistettua elektroniikkaa, vaatteita, urheiluvälineitä, ynnä muuta, ja vieläpä hinnoilla, joihin melkein kenellä tahansa on varaa.

Toisaalta globalisaatio on vaatinut valtavasti investointeja tavaralogistiikkaan ja digitaaliseen infrastruktuuriin, joista varsinkin edellinen on syönyt pohjaa kestävältä kasvulta ja asettanut koko planeetan sellaiseen tilaan, jota pessimistisimmät kutsuvat lopun aluksi. Maapallo ei kestä globalisaatiota, mikä on melkoisen nurinkurista, kun koko sana on johdettu sanasta maapallo, globe.

Mitä siis pitäisi tehdä, kun koronakriisi laimenee ja maiden väliset avautuvat, ja yritykset uskaltavat jälleen investoida kasvuun? Satsataanko vientiin, kuten ennenkin? Entä ostetaanko Kiinasta halpaa kertakäyttöroskaa vanhaan tapaan? Mikä on yksittäisen maan, kuten Suomen, vastuu tulevasta kehityksestä? Pitääkö meidän olla huolissamme kauppataseen yli- vai alijäämästä – vai siitä mikä se tase edes on? Ja mistä se koostuu?

Välttämättä ei koskaan selviä, aiheuttiko globalisaatio koronakriisin, mutta ainakin se teki taudin leviämisen tavattoman nopeaksi ja helpoksi. Siihen emme enää voi vaikuttaa. Mutta se, millaiseksi uusi maailmantalous muodostuu koronan jälkeen, on meidän käsissämme. Mitä me haluamme viedä Suomesta ulos? Suomea on kutsuttu insinöörien maaksi, ja suuri osa viennistämme on koostunut insinöörien työn tuloksista. Mutta samalla on muistettava, että Suomi on pieni maa, ja raaka-ainereservimme ovat heikot. Niin pitkään, kun viemme laitteita, olemme muualta hankittavien raaka-aineiden varassa. Mutta sen sijaan, jos alamme viedä insinöörien työtä jalostavaa prosessia, olemme nousseet seuraavalle tasolle.

Siis: voisiko uusi globalisaatio tarkoittaa kaupankäynnin kannalta tätä: vähemmän tavaraa, enemmän osaamista? Tämän takana on vanha ohje: älä anna nälkäiselle kalaa, vaan opeta hänet kalastamaan. Jospa Suomen uusi Nokia ei olekaan peliteollisuus, vaan prosessiosaamisen vienti? Ainakin kuva on mielenkiintoinen, ja tilaisuus on nyt.

Ajankohtaista

Robotti työssään

30.09.2021

Töitä on, missä tekijät?

Lähes kaikki taloudet mittarit näyttävät nyt kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan mukaan Suomessa oli elokuussa peräti 155 300 avointa työpaikkaa, mikä on yli 56 tuhatta paikka enemmän kuin vuosi sitten. Tosin samaan aikaa tilastoissa on 281 000 työtöntä työnhakijaa, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Vanha Ford

23.09.2021

Etätyö, lähityö, mikätyö?

Mikä on suhteemme työn tekemisen paikkaan nyt ja tulevaisuudessa?

Innovaatioiden äärellä

09.09.2021

Missä viipyvät innovaatiot?

Olemme nostaneet aiemminkin esille saman huolen, mutta ongelma tuntuu vain pahenevan: suomalaisyritykset eivät panosta riittävästi innovaatioihin. Asia on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun pandemian hetkeksi hidastama talouskehitys taas elpyy ja yritykset kiihdyttelevät vähitellen kohti kasvukaistaa.

Työntekijät analysoivat dataa

31.08.2021

Business Intelligence. Kaikille.

Konsulttien rakastama termi Business Intelligence (BI) on tullut tutuksi suomalaisyrityksillekin viimeistään 1990-luvulta lähtien. Mitä kaikkea sillä on matkan varrella tarkoitettu?

Ihminen etätöissä

27.08.2021

Etätyö, vapaus ja vastuu

Alkava syksy ei tuonut yksikäsitteistä selkeyttä eri yritysten etätyöohjeisiin. Monella alalla jatkuu epätietoisuus, ja ohjeita päivitetään viikko kerrallaan. Yritysten kannalta kyseessä on suuri, suorastaan perustavaa laatua oleva kysymys. Kiinteistöihin ja toimitiloihin on sidottu valtava määrä rahaa, joka näyttelee merkittävää roolia sekä taseessa että suoraan myös tuloslaskelmassa.

Asentaja mittareineen jäähdytyslaitteiden äärellä

28.07.2021

Kiinteistönpito ja helteenhallinta

Nyt se ponnahtaa mieleen, jos ei aiemmin: tuliko kiinteistön jäähdytyslaitteisto huollettua keväällä? Valtionyhtiö Motiva muistutti kiinteistönomistajia ja huoltoyhtiöitä viimeksi kesäkuussa, mitä kaikkea jäähdytinlaitteiston ylläpitoon kuuluu. Toivottavasti kenellekään ei tule yllätyksenä, että monet laitehuollon säännölliset tehtävät ovat lakisääteisiä, eli niistä huolehtimista ei kannata jättää epämääräisten tarralappujen tai muiden katoavien muistutusten varaan.

Työmaalle valetaan betonia

14.07.2021

Lisää älyä betonin kuivattamiseen

Kun muu Suomi lomailee, rakennustyömailla painetaan hommia tavallista tiukempaa tahtia. Moni urakka ajoitetaan kesälle, ja vaikka mikään ei ole niin vaikeaa kuin säiden ennustaminen, on kesällä yleensä enemmän lämpöä ja vähemmän lunta kuin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Työpari suunnittelee rakennushanketta piirustusten ja laskimen kanssa

28.06.2021

Miksi rakennushankkeiden budjetit ylittyvät?

Lienee mahdotonta löytää tästä maasta julkista rakennushanketta, jonka budjetti ei olisi ylittynyt – ja vieläpä roimasti. Yksityisrahoitteisissa hankkeissa tilanne saattaa olla hiukan parempi, mutta ei niissäkään kehumista ole. Hulluinta tilanteessa on se, että ilmiö on kansainvälinen. Ilmiötä pidetään jopa rakennusalalle tyypillisenä – mutta miten tämä on mahdollista? Kuka haluaa ostaa tuotteen, jonka lopullinen hinta ei ole selvillä ostopäätöstä tehdessä, mutta oletettavasti se muodostuu kalliimmaksi kuin on luvattu?

Katso kaikki artikkelit