Mitä kaikkea työnantajan laitteilla saa tehdä?

Jääkiekon MM-kisojen aikaan julkisuuteen on nostettu vanha kysymys: saako työajalla katsoa matsia, ja voiko siihen käyttää työnantajan laitteita?

Kysymys on sillä tavalla jatkuvasti ajankohtainen, että joka toimialalla käytetään yhä enemmän mobiililaitteita, joissa pyörii jokin työntekoon liittyvä järjestelmä. Kiusaus vilkaista kiihkeitä pelitunnelmia on suuri, jos kännykkä tai tabletti on sopivasti auki ja kädessä muutenkin. Entä onko kyseessä työnantajan laite? Vastaus riippuu yrityksestä ja toimialasta.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen on kommentoinut Kauppalehdelle asiaa ja antanut ohjeet, jotka muistuttavat niin sanotun terveen järjen käyttöä. Jos katsoo työajalla kokonaisen jääkiekko-ottelun tai 50 kilometrin hiihdon, ajankäytöllisesti puhutaan jo melkoisen isosta määrästä, ja jokainen ymmärtää, että silloin jäävät työt tekemättä.

Toisaalta Koskinen tunnustaa samassa haastattelussa katsoneensa omasta kännykästään sprinttihiihtoa, koska kyseessä oli lyhyt kisa. Erottava tekijä omalla ja työnantajan laitteella on Koskisen mukaan se, että työnantajan tietokoneiden laajamittainen käyttö urheilun katsomiseen saattaa kuormittaa tietoliikenneyhteyksiä, ja siksi sen rajoittaminen on perusteltua.

Tänä päivänä verkkoyhteydet ja mobiililaitteet ovat niin olennainen työntekoa lähes joka alalla, että keinotekoiset laitteiden käyttörajoitukset eivät palvele kenenkään etua. Olipa kännykkä oma tai työnantajan, ei varmasti ole keneltäkään pois, jos kolmannen erän ratkaisuhetket tulee sieltä vilkaistua. Etenkin, kun saman laitteen käyttö on muuten avainasemassa siinä, että työtehtävät hoituvat sovitusti ja projektit pysyvät aikataulussa.

Joten: jos aihe kiinnostaa, pysytään kärryillä Suomen menestyksestä MM-jäillä ja ollaan samalla vilpittömästi pahoillamme siitä, että Ruotsi ei ole mukana pudotuspeleissä. Koska olisihan se ollut niin makea antaa länsinaapurille pataan silloin, kun se tuntuu makeimmalta…