25.09.2020

Mistä syntyy yrityksen kilpailukyky ja kuinka sitä mitataan?

Kaipolan paperitehtaan elokuinen sulkemispäätös synnytti, kuten odottaa saattaa, valtavan määrän keskustelua ja kannanottoja puolesta ja vastaan. Myrskyn silmässä olivat näkemykset tehtaan kannattavuudesta ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Nämä ovat sinällään kaksi aivan eri asiaa, mutta Kaipolassa, kuten monessa muussakin yrityksessä, ne kietoutuvat erottamattomasti yhteen.

Yrityksen kannattavuutta ei voi mitata pelkkiä tuloslukuja tuijottamalla, kuten UPM:n puolustajat muistuttivat. Yksi voitollinen tilikausi ei takaa menestystä tulevaisuudessa, eikä sillä voi arvioida yrityksen operatiivisen toiminnan tehokkuutta. Kuinka korkea on resurssien käyttöaste, mikä on projektikohtainen kate, missä kunnossa on tilauskanta ja kuinka yritys osaa ennustaa asiakkuuksien ja myynnin kehitystä. Ja mistä nämä tiedot ovat peräisin? Kuinka luotettavia ne ovat?

Paperimarkkinat ovat globaalit ja yksittäinen paperitehdas siinä myllerryksessä vain lastu laineilla, vaikka tehtaan merkitys paikallisesti onkin erittäin merkittävä. Ja kannattavuuden mittaaminen on elinehto yritykselle kuin yritykselle, koosta riippumatta. Mutta pelkkä mittaaminen ei tietenkään riitä - täytyy myös olla osaamista ja tahtoa ohjata yritystä suuntaan, jossa kannattavuus pysyy ja paranee. Millä tämä varmistetaan?

Ja näin tullaan toiseen kohtalonkysymykseen: kilpailukykyyn. UPM ei ole ainoa yritys, joka on syyttänyt Suomen työvoimakustannuksia liian korkeiksi. Jos tämä pitää paikkansa, mitä menestymisen edellytyksiä millään suomalaisella yrityksellä on kansainvälisessä kilpailussa - etenkin kun tiedetään, että paperiteollisuus ei ole erityisen työvoimavaltainen ala. Päinvastoin, paperia tehdään korkean automaatioasteen laitoksissa. Jos liian kovat palkat vievät paperitehtaalta kilpailukyvyn, niin kuinka pärjää vaikkapa ohjelmistoala, jossa työn tekevät ihmisaivot?

On varmasti totta, että paperiteollisuuden vahvat etujärjestöt ja ammattiliitot ovat hilanneet paperimiesten palkat vuorolisineen melkoisen ylös. Ja yhtä totta on se, että sanomalehtipaperin kysyntä on maailmanlaajuisesti romahtanut. Mutta silti paperia käytetään - ja paperin jatkojalostustuotteita. Pakkauksia ja erilaisia paperista tehtäviä kierrätystuotteita kehitetään jatkuvasti yhä lisää. Korona-aika on pakottanut monet pienetkin yritykset vaihtamaan kokonaan uudelle toimialalle tai keksimään uusia tuotteita ja palveluita. Ehkä UPM:n olisi pitänyt pystyä samaan?

Yrityksen kilpailukyky on riippuvainen kahdesta asiasta.

Yksi: sen kyvystä hyödyntää kaikkia yrityksen olemassa olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti.

Kaksi: sen kyvystä reagoida sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin.

Ja näitä molempia varten yritys tarvitsee hyvää johtamista sekä sellaiset työkalut, joilla resurssien ohjaus ja muutostenhallinta ovat hoidettavissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Millaisilla työkaluilla sinä pidät huolta yrityksesi kilpailukyvystä?

Ajankohtaista

Mercuksen Kari kertoo Brokerin projektinohjauksen ominaisuuksista

28.10.2021

Projektinohjauksen neljätoista kivijalkaa

Projektijohtajat ovat rautaisia ammattilaisia. Kun heiltä kysyy, mitkä ovat projektinohjauksen tärkeimmät tukipilarit, he tietävät vastauksen. Vastaus perustuu heidän kokemukseensa, heidän työskentelymetodeihinsa ja heidän käytössään oleviin työkaluihin.

Robotti työssään

30.09.2021

Töitä on, missä tekijät?

Lähes kaikki taloudet mittarit näyttävät nyt kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan mukaan Suomessa oli elokuussa peräti 155 300 avointa työpaikkaa, mikä on yli 56 tuhatta paikka enemmän kuin vuosi sitten. Tosin samaan aikaa tilastoissa on 281 000 työtöntä työnhakijaa, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Vanhan Fordin keula

23.09.2021

Etätyö, lähityö, mikätyö?

Mikä on suhteemme työn tekemisen paikkaan nyt ja tulevaisuudessa?

Työntekijä innovaatioiden äärellä

09.09.2021

Missä viipyvät innovaatiot?

Olemme nostaneet aiemminkin esille saman huolen, mutta ongelma tuntuu vain pahenevan: suomalaisyritykset eivät panosta riittävästi innovaatioihin. Asia on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun pandemian hetkeksi hidastama talouskehitys taas elpyy ja yritykset kiihdyttelevät vähitellen kohti kasvukaistaa.

Työntekijät analysoivat dataa

31.08.2021

Business Intelligence. Kaikille.

Konsulttien rakastama termi Business Intelligence (BI) on tullut tutuksi suomalaisyrityksillekin viimeistään 1990-luvulta lähtien. Mitä kaikkea sillä on matkan varrella tarkoitettu?

Työntekijä tekee etätoitä ulkona keinutuolissa istuen, kannettava tietokone ja puhelin sylissään

27.08.2021

Etätyö, vapaus ja vastuu

Alkava syksy ei tuonut yksikäsitteistä selkeyttä eri yritysten etätyöohjeisiin. Monella alalla jatkuu epätietoisuus, ja ohjeita päivitetään viikko kerrallaan. Yritysten kannalta kyseessä on suuri, suorastaan perustavaa laatua oleva kysymys. Kiinteistöihin ja toimitiloihin on sidottu valtava määrä rahaa, joka näyttelee merkittävää roolia sekä taseessa että suoraan myös tuloslaskelmassa.

Asentaja mittareineen jäähdytyslaitteiden äärellä

28.07.2021

Kiinteistönpito ja helteenhallinta

Nyt se ponnahtaa mieleen, jos ei aiemmin: tuliko kiinteistön jäähdytyslaitteisto huollettua keväällä? Valtionyhtiö Motiva muistutti kiinteistönomistajia ja huoltoyhtiöitä viimeksi kesäkuussa, mitä kaikkea jäähdytinlaitteiston ylläpitoon kuuluu. Toivottavasti kenellekään ei tule yllätyksenä, että monet laitehuollon säännölliset tehtävät ovat lakisääteisiä, eli niistä huolehtimista ei kannata jättää epämääräisten tarralappujen tai muiden katoavien muistutusten varaan.

Työmaalle valetaan betonia

14.07.2021

Lisää älyä betonin kuivattamiseen

Kun muu Suomi lomailee, rakennustyömailla painetaan hommia tavallista tiukempaa tahtia. Moni urakka ajoitetaan kesälle, ja vaikka mikään ei ole niin vaikeaa kuin säiden ennustaminen, on kesällä yleensä enemmän lämpöä ja vähemmän lunta kuin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Katso kaikki artikkelit