25.11.2020

Kuinka innovaatiot saadaan virtaamaan?

Elinkeinoelämän keskusliitto kiteyttää asian näin: ”Kilpailukyky paranee panostamalla osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen.” Ajatus on tosi, mutta lause laiskasti muotoiltu. Todellinen sisältöhän on tämä: ”Kilpailukyky romahtaa, jos osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen ei panosteta.” Vai olisiko vielä parempi sanoa suoraan: ”Meillä ei ole mitään, jota voisi kutsua kilpailukyvyksi, jos emme panosta osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen.” Olisiko tämä nyt riittävän selvästi ilmaistu? Kilpailukyky perustuu innovaatioihin ja osaamisen kehittämiseen, sillä vain innovoimalla uutta yritys voi erottua ja olla tehokkaampi ja parempi kuin kilpailijansa. Olla uniikki. Ja jos yritys ei ole uniikki, sen toiminnan voi lopettaa tai myydä paremmin menestyvälle kilpailijalle. Suuria, lennokkaita sanoja, joten palataan maan pinnalle. Miten yritys voi varmistaa innovointikykynsä?

Yksi tapa on investoida työhön, jota kutsutaan tuotekehitykseksi. Tai se voi olla myös palveluiden kehitystä. Keskeistä on, että kyseessä on tunnistettu tehtäväalue, jota suunnitellaan ja ohjataan kuin mitä tahansa työtä. Siis asetetaan tavoitteet, varataan oikeat resurssit ja riittävästi aikaa tulosten saavuttamiseen. Koska tyypillisesti kyseessä on työ, josta yritys ei voi laskuttaa, tämä vaatii kykyä investoida tuotekehitykseen. Investointi voidaan tehdä omalla kassavirralla, jos yritys saa tuottoja muualta, tai hankkimalla ulkopuolista investointirahaa. Kaikki tämä on ilmiselvää jokaisella liiketoimintaa johtaneelle. Mutta on myös muita tapoja innovoida.

Kuinka innovoidaan ilman investointeja? Nyt tulee kaksi väittämää. Lukekaa ne tarkasti.

Väittämä 1: Jokainen osaa innovoida. Siis: jokainen osaa innovoida. Jos olette samaa mieltä tämän väittämän kanssa, niin miltä kuulostaa seuraava:

Väittämä 2: Jokainen haluaa innovoida. Siis ykkönen ja kakkonen yhdessä: Jokainen osaa ja jokainen myös haluaa innovoida. Vieläkö olette mukana ja samaa mieltä? Jos olette, ei tarvitse lukea pidemmälle. Jos epäilette, lukekaa teksti loppuun.

Väittämä 1 on jokseenkin ilmeinen, mutta avaan sitä silti parilla lauseella. Innovointi on yksinkertaisimmillaan oppimista, johon pystyy apinakin. Jos et ulotu hedelmään käsin, otat kepin avuksi. Pyrit siis tekemään asian paremmin kuin ennen. Väittämä 2 menee pidemmälle, ja sen takana on usko ihmiseen. Kukaan ei halua tehdä työtään huonosti. Jokainen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, koska a) siitä tulee hyvä mieli ja b) se sujuu silloin nopeammin. Kohdat a ja b perustuvat ihmisen nautinnonhaluun ja pragmaattiseen perusluonteeseen. Miksi sitten kaikki eivät jatkuvasti kehity työssään paremmiksi ja tehokkaammiksi? Syitä on vain yksi: heiltä on viety edellytykset tehdä niin. Tämä on lyhyt lause, mutta kätkee sisälleen paljon.

Miksi työntekijältä on viety innovoinnin edellytykset? Ja vielä tärkeämpää: kuinka se on tehty? Vastaus taitaa häämöttää edessämme. Me olemme kaikki olleet näissä tilanteissa. Tiukat ja joustamattomat ohjeet, joille ei ole järkevää perustetta. Esimies, joka ei arvosta alaisiaan eikä osaa hyödyntää heidän osaamistaan. Työehtosopimuksen säännöt, jotka määrittelevät työtehtävän keston. Epäsopivat työkalut, joiden vuoksi työaika kuluu johonkin muuhun kuin itse työhön. Ja niin edelleen.

Väitämme, että jokaisesta organisaatiosta löytyy näitä innovoinnin esteitä. Pahinta niissä on, että se ovat usein piilossa yrityksen rakenteissa, toimintamalleissa ja johtamistavoissa. Mikä siis neuvoksi? Kuinka esteet puretaan? Heitämme pallon teille. Jotta esteen voi poistaa, se täytyy ensin nähdä. Ota siis tämän päivän tärkeimmäksi tehtäväksi löytää organisaatiostasi yksi este, joka estää innovaatioiden virtausta. Kun olet löytänyt sen, keskitä kaikki tarmosi esteen kaatamiseen. Älä hellitä, ennen kuin olet saavuttanut tavoitteesi.

Varalta tämä uudestaan: Älä hellitä, ennen kuin olet saavuttanut tavoitteesi.

Ajankohtaista

Robotti työssään

30.09.2021

Töitä on, missä tekijät?

Lähes kaikki taloudet mittarit näyttävät nyt kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan mukaan Suomessa oli elokuussa peräti 155 300 avointa työpaikkaa, mikä on yli 56 tuhatta paikka enemmän kuin vuosi sitten. Tosin samaan aikaa tilastoissa on 281 000 työtöntä työnhakijaa, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Vanha Ford

23.09.2021

Etätyö, lähityö, mikätyö?

Mikä on suhteemme työn tekemisen paikkaan nyt ja tulevaisuudessa?

Innovaatioiden äärellä

09.09.2021

Missä viipyvät innovaatiot?

Olemme nostaneet aiemminkin esille saman huolen, mutta ongelma tuntuu vain pahenevan: suomalaisyritykset eivät panosta riittävästi innovaatioihin. Asia on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun pandemian hetkeksi hidastama talouskehitys taas elpyy ja yritykset kiihdyttelevät vähitellen kohti kasvukaistaa.

Työntekijät analysoivat dataa

31.08.2021

Business Intelligence. Kaikille.

Konsulttien rakastama termi Business Intelligence (BI) on tullut tutuksi suomalaisyrityksillekin viimeistään 1990-luvulta lähtien. Mitä kaikkea sillä on matkan varrella tarkoitettu?

Ihminen etätöissä

27.08.2021

Etätyö, vapaus ja vastuu

Alkava syksy ei tuonut yksikäsitteistä selkeyttä eri yritysten etätyöohjeisiin. Monella alalla jatkuu epätietoisuus, ja ohjeita päivitetään viikko kerrallaan. Yritysten kannalta kyseessä on suuri, suorastaan perustavaa laatua oleva kysymys. Kiinteistöihin ja toimitiloihin on sidottu valtava määrä rahaa, joka näyttelee merkittävää roolia sekä taseessa että suoraan myös tuloslaskelmassa.

Asentaja mittareineen jäähdytyslaitteiden äärellä

28.07.2021

Kiinteistönpito ja helteenhallinta

Nyt se ponnahtaa mieleen, jos ei aiemmin: tuliko kiinteistön jäähdytyslaitteisto huollettua keväällä? Valtionyhtiö Motiva muistutti kiinteistönomistajia ja huoltoyhtiöitä viimeksi kesäkuussa, mitä kaikkea jäähdytinlaitteiston ylläpitoon kuuluu. Toivottavasti kenellekään ei tule yllätyksenä, että monet laitehuollon säännölliset tehtävät ovat lakisääteisiä, eli niistä huolehtimista ei kannata jättää epämääräisten tarralappujen tai muiden katoavien muistutusten varaan.

Työmaalle valetaan betonia

14.07.2021

Lisää älyä betonin kuivattamiseen

Kun muu Suomi lomailee, rakennustyömailla painetaan hommia tavallista tiukempaa tahtia. Moni urakka ajoitetaan kesälle, ja vaikka mikään ei ole niin vaikeaa kuin säiden ennustaminen, on kesällä yleensä enemmän lämpöä ja vähemmän lunta kuin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Työpari suunnittelee rakennushanketta piirustusten ja laskimen kanssa

28.06.2021

Miksi rakennushankkeiden budjetit ylittyvät?

Lienee mahdotonta löytää tästä maasta julkista rakennushanketta, jonka budjetti ei olisi ylittynyt – ja vieläpä roimasti. Yksityisrahoitteisissa hankkeissa tilanne saattaa olla hiukan parempi, mutta ei niissäkään kehumista ole. Hulluinta tilanteessa on se, että ilmiö on kansainvälinen. Ilmiötä pidetään jopa rakennusalalle tyypillisenä – mutta miten tämä on mahdollista? Kuka haluaa ostaa tuotteen, jonka lopullinen hinta ei ole selvillä ostopäätöstä tehdessä, mutta oletettavasti se muodostuu kalliimmaksi kuin on luvattu?

Katso kaikki artikkelit