Kartonki ei ole tupakan pakkauskoko, se on Suomen teollisuuden kohtalonkysymys

Suomi ei elä metsästä, se elää metsän jalostuksesta. Ennen vanhaan jalostus tarkoi: tervaa, 1900-luvulla se tarkoi: paperia. Tällä vuosituhannella se tarkoittaa sellua – ja kartonkia.

Kaipolan paperitehtaan sulkemispäätös oli seurausta paperin kysynnän romahduksesta globaalisti. Mutta voisiko paperitehdas tehdä muuta kuin paperia? Stora Enson kruununjalokivi, Oulun paperitehdas, työnsi viimeiset paperirullansa uunista ulos 18.9.2020 ja parhaillaan tehdas käy läpi muutosta kartonkitehtaaksi. Maailma tarvitsee kiihtyvällä tahdilla lisää kartonkia muun muassa paketointiin räjähdysmäisesti kasvaneen nettimyynnin vuoksi.

Uuden paperikoneen avaaminen oli menneinä vuosina juhlava tapahtuma, johon kutsuttiin paikalle pääministeri tai kuninkaallisia. Maailman hienoimmat paperitehtaat teki suomalainen Valmet, jossa kuitenkin huomattiin vuonna 2008 kansainvälisen finanssikriisin tyrskyissä, että laivaa keinuttaa muukin Lehman Brothersin konkurssi. Mitä siis pitäisi tehdä, kun paperi kysyntä väistämättä hiipuu?

Helsingin Sanomissa julkaistiin 14.9.2020 perinpohjainen artikkeli huikeasta suunnanmuutoksesta, johon Valmet on pystynyt reilussa kymmenessä vuodessa. ”Isot laivat kääntyvät hitaasti”, kuuluu tunnettu sanonta. Tässä tapauksessa käännöstä voi kuitenkin pitää nopeana, sillä Valmet ehti kääntyä ajoissa, ja nyt yhtiö voittaa 60% maailman suurten kartonkikoneiden kaupoista. Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine kertoo haastattelussa, että kauppojen voittaminen vaatii äärimmäistä tehokkuutta ja taitoa, ja kauppa voi ratketa prosentin hintaeroon. Hattua täytyy nostaa!

Valmetin kartonkikoneet on suunniteltu niin, että asiakas voi valita itselleen sopivimmat koneenosat, jotka sopivat toisiinsa kuin legopalikat. Lisäksi kartonkikoneen ohjausta varten on kehitetty internet-pohjainen järjestelmä, jota voi käyttää kännykällä periaatteessa mistä tahansa.

Kuinka tämä kaikki liittyy Mercus Softwaren tekemään kehitystyöhön? Siten, että me joudumme pohtimaan joka ikinen päivä täsmälleen samoja asioita kuin Valmet. Samoin kuin muutkin yritykset, jotka haluavat olla valmiita muutokseen, ja jotka joutuvat ratkomaan työn tehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Valmet on pitänyt suurimman osan tuotekehityksestä ja suunnittelusta Suomessa, mutta myös paljon tuotantoa. Toimitusjohtaja Laine myöntää, että joitakin töitä on pakko teettää halvemman työvoiman maissa, mutta yhtä paljon hän korostaa kovan osaamisen ja korkean jalostusasteen tuotannon merkitystä suomalaiselle teollisuudelle.

Esimerkiksi Laine nostaa huippuosaavat tamperelaiset hitsaajat, jotka tekevät Valmetin sellukattiloiden ydinkomponentteja. Kun työn lisäarvo on suuri, sitä ei kannata siirtää muualle – päinvastoin, sellaista työtä pitää Suomeen saada lisää. Osana tätä työtä Valmet valmistaa maailman parhaita kartonkikoneita, ja samasta syystä Ouluun tilattiin kartonkikone juuri Valmetilta, eikä mistään muualta.

Lopuksi vielä suora lainaus HS:n artikkelista:

”Jokaisen kartonkikone- tai sellutehdastoimituksen kohdalla lasketaan tarkkaan, millä tehtaalla kukin osa kannattaa valmistaa ja mistä alihankitut osat hankitaan. Se on monimutkaisempi kokonaisuus kuin jonkun komponentin tai yksittäisen työpanoksen hinta”, Laine sanoo. Sitä kilpailua suomalainen työ ja yhteiskunta käy joka päivä ja viikko.”

Ja juuri tätä varten myös Broker Estimate on kehitetty. Jotta jokainen yritys voisi laskea mahdollisimman tarkkaan mistä kustannukset syntyvät, ja millä hinnalla tuloksia kannattaa myydä. Ja jotta jokainen suomalainen yritys olisi juuri niin kilpailukykyinen kuin se ansaitsee olla.