Jälleenrakennus on jo alkanut

Vaikka Suomi sinnittelee vielä pandemian kourissa ja rokotteiden sivuvaikutukset herättävät huolta, tunnelin päässä siintää jo valo. Mutta Helsingin Sanomien päätoimittaja nosti viime viikolla esille huolen, kuinka jälleenrakennus hoidetaan, kun olot vihdoin palautuvat normaaleiksi.
Asiaan liittyy kaksi suurta kysymystä: milloin tämä tapahtuu, ja mitä ”normaali” pandemian jälkeen tarkoittaa. Heti ensin voi sanoa, että jälleenrakennus on alkanut. Talotekniikka-alan tuoreesta suhdannekyselystä käy ilmi, että pandemian aikana syntynyttä korjausvelkaa on jo lähdetty purkamaan. Pienin askelin, mutta kuitenkin. Talotekniikka-alalla vallitsee käytännössä täystyöllisyys, ja suurimmat elvyttävät odotukset kohdistuvat korjausrakentamisen kasvuun sekä julkisen uudisrakentamisen hienoiseen kohenemiseen.
Kiinteistöalaa laajempi kysymys on koko yhteiskunnan rakenteiden toimivuus. Helsingin Sanomat listaa ratkaistaviksi huoltosuhteen, julkisen velan ja kilpailukyvyn ongelmat, joita pandemia on entisestään syventänyt. Mikä siis neuvoksi? Palataan edellä esitettyihin kahteen kysymys. Milloin paluu normaaliin tapahtuu? Varmaa vastausta ei voi antaa kukaan, mutta aikataulusta riippumatta korjausliikkeet on käynnistettävä nyt. Osaajien saatavuus on varmistettava, myyntitoimintaa kasvatettava ja työkalujen kunto tarkistettava. Ovatko projektiennusteet ajan tasalla, toimiiko tarjouslaskenta tehokkaasti, onko resurssikartta kunnossa ja pystyykö yrityksen johto tekemään oikeita päätöksiä nopeasti? Jos kaikkiin näihin kysymyksiin löytyy vastaus, on suunta oikea.
Entä mitä uusi normaali tarkoittaa? Parhaassa tapauksessa edessämme on yhteiskunta, jossa asiat ovat paremmin kuin vanhassa. Olemme oppineet pesemään käsiä, pysymään sairaana pois töistä, huolehtimaan kanssaihmisten turvallisuudesta, käyttämään kasvomaskia tarvittaessa – sekä tekemään etätöitä. Nämä kaikki ovat hyviä ja arvokkaita taitoja meille kaikille. Olisimme voineet opetella niitä jo aiemmin, mutta Siperia opettaa, kuten sanotaan. Jälleenrakennus on jo käynnissä – olethan mukana?
Ajankohtaista

03.04.2023
Kaikki suuri
Saako urakan se, joka laskee hinnan pahimmin metsään?

17.10.2022
Kuinka projektiohjauskelvottomasta laskelmasta muodostetaan projektirakenne? Sähkö, Valo, Tele, Av -messut jyväskylässä 2022
Jyväskylän sähkömessut kokosi taas jälleen kerran Suomen kovimmat sähköalan ammattilaiset näkemään, kokemaan ja kuuntelemaan, missä toimialamme tällä hetkellä menee.

17.08.2022
LVI Massoittelu ja tarjouslaskenta
Urakkalaskentaan kuuluvat erottamattomasti massojen keräily ja tietenkin itse laskenta. Kumpaankaan ei kannata tuhlata turhia työvaiheita, mutta missään nimessä kummankaan kanssa ei saa hutiloida.

06.05.2022
Kolme yleistä tapaa tehdä Brokerin avulla laskentaa äärimmäisen nopeasti.
Näinä hektisinä aikoina kukaan ei halua käyttää turhaa aikaa tehottomaan tai turhaan tarjouslaskentaan. Siksi kokosimme tälle videolle muutaman minuutin napakaksi paketiksi kolme yleistä tapaa tehdä Brokerin avulla laskentaa äärimmäisen nopeasti. Nämä kaikki hyödyntävät maksimaalisella teholla sekä järjestelmän kyvykkyyttä että laskijan rautaista ammattitaitoa.

25.04.2022
Oletko kuullut Brokerista?
Broker - Euroopan kovin tarjouslaskentaohjelma.

07.04.2022
Tehtävän perustaminen kentällä mobiilisti - ilman rikesakkoa!
Yksi parhaista työnohjausjärjestelmän toimivuuden mittareista on nopeus, jolla uusi työsuorite kirjataan järjestelmään ja asetetaan samalla työjonoon. BSM Mobilen avulla tämä on mahdollista jopa auton ratissa - toki liikennesääntöjä noudattaen.

04.04.2022
Massoittelu ja tarjouslaskenta – kuin polkupyörän kaksi pyörää
Urakkalaskentaan kuuluvat erottamattomasti massojen keräily ja tietenkin itse laskenta. Kumpaankaan ei kannata tuhlata turhia työvaiheita, mutta missään nimessä kummankaan kanssa ei saa hutiloida.

23.02.2022
Ihmiskunnan pelastusrenkaassa tehtiin mittavia laskuvirheitä
Jos tarjolla olisi loputtomasti päästövapaata energiaa, suurin osa ihmiskunnan ongelmista katoaisi.