22.04.2021

Digitaalisten työkalujen rooli kiinteistövarallisuuden ylläpidossa on valtava

Kansallista kiinteistövarallisuuttamme suunnitellaan, hoidetaan ja ylläpidetään tänä päivänä datan ja informaation avulla. Digitaalinen muutos on tapahtunut kiinteistö- ja rakennusalalla (KIRA) nopeasti, ja sen kasvu jatkuu kiivaana. Syy tähän on selvä: digitaalisilla työkaluilla on valtava merkitys tuottavuuden ja laadun parantamisen välineinä, ja samalla ne tarjoavat tehokkaat keinot vihreän muutoksen tavoitteiden saavuttamiseen.

Onneksi meillä Suomessa myös julkinen sektori on ollut mukana edistämässä muutosta sekä suunnannäyttäjänä ja rahoittajana. Esimerkiksi meneillään olevan Yleiset tietomallivaatimukset 2020 (YTV2020) -kehityshanke sai vastikään taakseen Ympäristöministeriön tuen, mikä oli hanketta vetäneelle BuildingSMART -organisaatiolle merkittävä saavutus ja välietappi.

BuildingSMARTin Talo-toimialaryhmän vetäjä, Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvinen kommentoi Plaani-lehdessä tiedon tuottamisen merkitystä hyvin perustavalla tavalla: ”Näen YTV2020:n suurena mahdollisuutena sen, että tiedon tuottaminen ymmärretään kokonaan uutena liiketoimintana. Kun meillä on vakioitu tapa tuottaa tietoa mallinnukseen ja henkinen kypsyys tämän merkityksen ymmärtämiseen, meillä on samalla mahdollisuus skaalautuvaan bisnekseen.” Samassa artikkelissa Järvinen toteaa hyvin painokkaasti, että tietomalleista on kasvamassa osa kansallisvarantoamme.

Tämä näkökulma on hyvin merkittävä – kansallinen omaisuutemme ei koostu enää vain rakennuksista, vaan myös niistä syntyvästä tietosisällöstä. Tämä tarkoittaa, että KIRA-alan ohjelmistokehittäjät ovat paljon vartijana samaan tapaan kuin vaikkapa kaivosyhtiöt – paitsi että ohjelmistoyhtiöt myös jalostavat ja varastoivat louhimansa aarteen – ja hyödyt jäävät Suomeen.

BuildingSMARTin Talo-toimialaryhmän koordinaattori Anna-Riitta Kallinen kirjoittaa blogissaan näin: ”Suomalaisyritykset erottuvat digitaalisilla tiedonhallinnan palveluilla ja konsultoinnilla sekä talonrakennukseen että infra-alalle. Ne tarjoavat esimerkiksi sensoreita ja niitä palvelevia ohjelmistoja, analytiikkaa ja tekoälyratkaisuja, erilaisia tiedon- ja omaisuudenhallinnan ratkaisuja sekä projektinhallinnan palveluja. Oma lukunsa on suunnittelu- ja projektiliiketoiminta, jossa keihäänkärkenä toimivat suuret kansainvälisesti suuntautuneet suomalaiset veturiyritykset. Ne avaavat markkinoita ketterille innovatiivisille kasvuyrityksille, joiden ratkaisut ovat skaalattavissa kansainväliseen myyntiin.”

Paperiteollisuus vetelee Suomessa viimeisiään. Onneksi meillä on kestävää kehitystä tarjoava tietoteollisuus, ja sen tuottama kyky pitää huolta siitä, mikä tälle maalle on arvokasta.

Ajankohtaista

Mercuksen Kari kertoo Brokerin projektinohjauksen ominaisuuksista

28.10.2021

Projektinohjauksen neljätoista kivijalkaa

Projektijohtajat ovat rautaisia ammattilaisia. Kun heiltä kysyy, mitkä ovat projektinohjauksen tärkeimmät tukipilarit, he tietävät vastauksen. Vastaus perustuu heidän kokemukseensa, heidän työskentelymetodeihinsa ja heidän käytössään oleviin työkaluihin.

Robotti työssään

30.09.2021

Töitä on, missä tekijät?

Lähes kaikki taloudet mittarit näyttävät nyt kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan mukaan Suomessa oli elokuussa peräti 155 300 avointa työpaikkaa, mikä on yli 56 tuhatta paikka enemmän kuin vuosi sitten. Tosin samaan aikaa tilastoissa on 281 000 työtöntä työnhakijaa, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Vanhan Fordin keula

23.09.2021

Etätyö, lähityö, mikätyö?

Mikä on suhteemme työn tekemisen paikkaan nyt ja tulevaisuudessa?

Työntekijä innovaatioiden äärellä

09.09.2021

Missä viipyvät innovaatiot?

Olemme nostaneet aiemminkin esille saman huolen, mutta ongelma tuntuu vain pahenevan: suomalaisyritykset eivät panosta riittävästi innovaatioihin. Asia on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun pandemian hetkeksi hidastama talouskehitys taas elpyy ja yritykset kiihdyttelevät vähitellen kohti kasvukaistaa.

Työntekijät analysoivat dataa

31.08.2021

Business Intelligence. Kaikille.

Konsulttien rakastama termi Business Intelligence (BI) on tullut tutuksi suomalaisyrityksillekin viimeistään 1990-luvulta lähtien. Mitä kaikkea sillä on matkan varrella tarkoitettu?

Työntekijä tekee etätoitä ulkona keinutuolissa istuen, kannettava tietokone ja puhelin sylissään

27.08.2021

Etätyö, vapaus ja vastuu

Alkava syksy ei tuonut yksikäsitteistä selkeyttä eri yritysten etätyöohjeisiin. Monella alalla jatkuu epätietoisuus, ja ohjeita päivitetään viikko kerrallaan. Yritysten kannalta kyseessä on suuri, suorastaan perustavaa laatua oleva kysymys. Kiinteistöihin ja toimitiloihin on sidottu valtava määrä rahaa, joka näyttelee merkittävää roolia sekä taseessa että suoraan myös tuloslaskelmassa.

Asentaja mittareineen jäähdytyslaitteiden äärellä

28.07.2021

Kiinteistönpito ja helteenhallinta

Nyt se ponnahtaa mieleen, jos ei aiemmin: tuliko kiinteistön jäähdytyslaitteisto huollettua keväällä? Valtionyhtiö Motiva muistutti kiinteistönomistajia ja huoltoyhtiöitä viimeksi kesäkuussa, mitä kaikkea jäähdytinlaitteiston ylläpitoon kuuluu. Toivottavasti kenellekään ei tule yllätyksenä, että monet laitehuollon säännölliset tehtävät ovat lakisääteisiä, eli niistä huolehtimista ei kannata jättää epämääräisten tarralappujen tai muiden katoavien muistutusten varaan.

Työmaalle valetaan betonia

14.07.2021

Lisää älyä betonin kuivattamiseen

Kun muu Suomi lomailee, rakennustyömailla painetaan hommia tavallista tiukempaa tahtia. Moni urakka ajoitetaan kesälle, ja vaikka mikään ei ole niin vaikeaa kuin säiden ennustaminen, on kesällä yleensä enemmän lämpöä ja vähemmän lunta kuin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Katso kaikki artikkelit