Digitaalisten työkalujen rooli kiinteistövarallisuuden ylläpidossa on valtava

Kansallista kiinteistövarallisuuttamme suunnitellaan, hoidetaan ja ylläpidetään tänä päivänä datan ja informaation avulla. Digitaalinen muutos on tapahtunut kiinteistö- ja rakennusalalla (KIRA) nopeasti, ja sen kasvu jatkuu kiivaana. Syy tähän on selvä: digitaalisilla työkaluilla on valtava merkitys tuottavuuden ja laadun parantamisen välineinä, ja samalla ne tarjoavat tehokkaat keinot vihreän muutoksen tavoitteiden saavuttamiseen.

Onneksi meillä Suomessa myös julkinen sektori on ollut mukana edistämässä muutosta sekä suunnannäyttäjänä ja rahoittajana. Esimerkiksi meneillään olevan Yleiset tietomallivaatimukset 2020 (YTV2020) -kehityshanke sai vastikään taakseen Ympäristöministeriön tuen, mikä oli hanketta vetäneelle BuildingSMART -organisaatiolle merkittävä saavutus ja välietappi.

BuildingSMARTin Talo-toimialaryhmän vetäjä, Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvinen kommentoi Plaani-lehdessä tiedon tuottamisen merkitystä hyvin perustavalla tavalla: ”Näen YTV2020:n suurena mahdollisuutena sen, että tiedon tuottaminen ymmärretään kokonaan uutena liiketoimintana. Kun meillä on vakioitu tapa tuottaa tietoa mallinnukseen ja henkinen kypsyys tämän merkityksen ymmärtämiseen, meillä on samalla mahdollisuus skaalautuvaan bisnekseen.” Samassa artikkelissa Järvinen toteaa hyvin painokkaasti, että tietomalleista on kasvamassa osa kansallisvarantoamme.

Tämä näkökulma on hyvin merkittävä – kansallinen omaisuutemme ei koostu enää vain rakennuksista, vaan myös niistä syntyvästä tietosisällöstä. Tämä tarkoittaa, että KIRA-alan ohjelmistokehittäjät ovat paljon vartijana samaan tapaan kuin vaikkapa kaivosyhtiöt – paitsi että ohjelmistoyhtiöt myös jalostavat ja varastoivat louhimansa aarteen – ja hyödyt jäävät Suomeen.

BuildingSMARTin Talo-toimialaryhmän koordinaattori Anna-Riitta Kallinen kirjoittaa blogissaan näin: ”Suomalaisyritykset erottuvat digitaalisilla tiedonhallinnan palveluilla ja konsultoinnilla sekä talonrakennukseen että infra-alalle. Ne tarjoavat esimerkiksi sensoreita ja niitä palvelevia ohjelmistoja, analytiikkaa ja tekoälyratkaisuja, erilaisia tiedon- ja omaisuudenhallinnan ratkaisuja sekä projektinhallinnan palveluja. Oma lukunsa on suunnittelu- ja projektiliiketoiminta, jossa keihäänkärkenä toimivat suuret kansainvälisesti suuntautuneet suomalaiset veturiyritykset. Ne avaavat markkinoita ketterille innovatiivisille kasvuyrityksille, joiden ratkaisut ovat skaalattavissa kansainväliseen myyntiin.”

Paperiteollisuus vetelee Suomessa viimeisiään. Onneksi meillä on kestävää kehitystä tarjoava tietoteollisuus, ja sen tuottama kyky pitää huolta siitä, mikä tälle maalle on arvokasta.