SÄHKÖALAN TARJOUSLASKENTAOHJELMAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS VERKOSTOURAKOINTIIN

Opinnäytetyö / Otto Heimonen / 2005 / Sähkötekniikan koulutusohjelma / Alkuperäinen opinnäytetyö

TIIVISTELMÄ

Tarjouslaskennan tarkoituksena on valmistaa asiakkaalle kilpaileva tarjous, jonka avulla urakka saataisiin omalle yritykselle. Tarjouslaskijan tulisi tehokkaasti ja tarkasti laskea tarjoukset, sillä vain pieni osa jätetyistä tarjouksista johtaa urakan saamiseen. Tarjouslaskijan ajan säästämiseksi tarjoukset tehdään useasti tietokoneella käyttäen valmiita tarjouslaskentaohjelmia tai Excel -taulukkolaskentaa.

Selvitin voisiko Etelä-Savon Energia Oy:n tytäryhtiön ESE-Tekniikka Oy:n tarpeeseen käyttää valmiita tarjouslaskentaohjelmia ja miten ne soveltuivat verkostourakointiin. Ohjelmiston soveltuvuudesta kyseiselle yritykselle piti ottaa huomioon helppo käytettävyys, ajansäästö ja projektinseuranta.

Etsin työssäni vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on tarjouslaskennan nykyinen tilanne? Millaisia ohjelmia tarjouslaskentaan on olemassa? Miten ne eroavat toisistaan? Tarkastelin myös näiden ohjelmien projektinseurannan ominaisuuksia. Projektinseurannassa tarkka tarvikebudjetti ja aikataulu yhdistettynä muualla järjestelmässä olevaan tietoon tarvittavista, tilatuista, vahvistetuista ja saapuneista tarvikkeista sekä varastotilanteesta mahdollistaa optimaaliset ostot.

Sain käyttööni työtäni varten kolmelta ohjelmistovalmistajalta heidän tarjouslaskentaohjelmansa ja pystyin tutustumaan niihin kuukauden ajan. Käyttökokemuksieni, ohjelmien käsikirjojen, sähköpostiviestien ja alan kirjallisuuden perusteella etsin ohjelmista eroavaisuudet ja löysin mielestäni ESE-Tekniikan käyttöön soveltuvan ohjelmiston.

Tarjouslaskentaohjelmista löytyi paljon ominaisuuksia ja ne ovat avuksi erityisesti LVISurakointialalla. Verkostourakointiin vertailluista ohjelmista soveltui parhaiten Broker ja Liinos6, joista ensimmäinen soveltui mm. helppokäyttöisyyden vuoksi paremmin ESE-Tekniikan käyttöön.

ESIPUHE

Työni toimeksiantajana oli ESE-Tekniikka Oy ja haluan kiittää yhtiön projektipäällikköä Kalle Sarankia tästä insinöörityön aiheesta ja ohjauksesta. Ohjaava opettajani tälle työlle oli Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusyksikön lehtori Hannu Honkanen.

Erityiset kiitokset haluan välittää Oy Mercus Ltd:lle, E-Communicae Oy:lle ja Visma Software Oyj:lle mahdollisuudesta tutustua heidän edustamiinsa tarjouslaskentaohjelmiin. Oy Mercus Ltd:n edustajista kysymyksiini vastailivat Ari Alkila ja Tero Turkki, josta kiitokseni. E-Communicae Oy:n edustajalle Jarmo Kähköselle sekä Visma Software Oyj:n edustajille Vesa Hänniselle ja Elina Laajalalle kiitokset vastauksistanne. Kiitos myös Atk-Paja Oy:n edustajalle Mika Ahoselle esitteistä.

Lisäksi kiitokset Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL:n edustajalle Arto Karille, Empower Oy:n edustajalle Pekka Suutarille ja Headpower Oy:n sähkönjakelu päällikölle Timo Mutilalle pakettirekistereiden lisätiedoista.

1 JOHDANTO

Tarjouslaskennassa on tarkoituksena valmistaa asiakkaalle kilpaileva tarjous, jonka avulla urakka saataisiin omalle yritykselle. Tarjouslaskijan tulisi tehokkaasti ja tarkasti laskea tarjoukset, sillä esimerkiksi Sähköala-lehden mukaan /1/ tarjouksista vain 5–10 prosenttia johtaa urakan saamiseen. Tarjouslaskijan ajan säästämiseksi tarjoukset tehdään useasti tietokoneella käyttäen valmiita tarjouslaskentaohjelmia tai Exceltaulukkolaskentaa.

Työ sai alkunsa siitä, että ESE-Tekniikka Oy tarvitsi jonkintyyppistä tarjouslaskentaohjelmaa, jolla voitaisiin laskea sähköalan verkostourakoita. ESE-Tekniikka on vuonna 1999 perustettu energia-alan yritys, jonka omistaa Etelä-Savon Energia Oy. Yrityksen toimialaan kuuluvat energia-alan kohteiden urakointi ja huoltotoiminta, energiakauppa sekä alan konsultointi. ESE-Tekniikan palveluksessa oli vuoden 2004 lopussa kahdeksan henkilöä.

Tällä hetkellä ESE-Tekniikan urakkatarjoukset tehdään syöttämällä manuaalisesti Excel-taulukkolaskentaan tuotteet ja etsitään tuotteille hinnat. Tämän jälkeen tarjoukseen lisätään kokemuksen kautta tiedossa olevat työtunnit, sekä lasketaan katteet ja myyntihinnat. Tällä tavalla tehtynä voidaan käyttää hyväksi jo tehdyistä tarjouksista valmiiksi laskettuja hintoja joillekin tuotteille ja työlle, mutta aikaa tuhraantuu silti ylimääräiselle laskemiselle ja kirjoittamiselle. Lisäksi saattaa helposti unohtua lisätä urakkaan joitakin pientarvikkeita, mitä tarvitaan esimerkiksi tuotteen asennukseen.

Tarjouslaskennan lisäksi oli tarvetta miettiä uutta järjestelmää myös projektinseurannalle, joka hoidetaan myös samaan tapaan Excel-taulukoilla. Asentajien tuntilapuista syötetään tunnit taulukkoon ja lisätään mahdolliset ostot ja tulot laskutetuista laskuista. Lopputuloksena taulukosta pystyy seuraamaan projektin budjettia. Tässäkin menee kuitenkin aikaa hukkaan, kun kirjataan tapahtumia yksitellen. Taulukon kaavoihin saattaa myös tulla virhepainalluksia, jotka vääristävät tuloksia ja saattavat aiheuttaa yritykselle rahallisia tappioita.

Työssäni etsin vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on tarjouslaskennan nykyinen tilanne sähköalalla? Mitä erilaisia tarjouslaskenta ohjelmia on saatavilla? Miten ne eroavat toisistaan? Miten nämä ohjelmat soveltuvat verkostourakointiin? Käytän työssäni apuna saatavilla olevaa alan lähdeaineistoa ja hankin käyttööni mahdollisimman monelta ohjelmistovalmistajalta kokeiluversiot, jolloin voin tutustua lähemmin niihin. Työssäni selvitän, voisiko ESE-Tekniikan tarpeeseen käyttää valmiita tarjouslaskentaohjelmia. Tavoitteenani on siis löytää toimiva kokonaisuus, josta löytyisi tarjouslaskenta ja projektinseuranta ominaisuudet. Ohjelmiston soveltuvuudesta kyseiselle yritykselle tulisi ottaa huomioon siis helppo käytettävyys, ajansäästö ja projektin budjetin seuranta.

Tarjouslaskentaohjelmia on vertailtu keskenään hyvin vähän, ja sähköalan näkökulmasta ei tällaista opinnäytetyötä ole aiemmin tehty. Ohjelmien ominaisuudet lisääntyvät huimaa vauhtia, joten välillä on hyvä tarkastella mihin kaikkeen ne soveltuvat.

2 MIKÄ ON TARJOUSLASKENNAN NYKYINEN TILANNE?

Sähköala-lehden mukaan tarjouslaskennan merkitys verkostourakoinnissa on korostunut, alan muuttuessa vanhasta sähkölaitosmaailmasta nykyiseen kilpailtuun verkostourakointiin. ”Menestyäkseen markkinoilla verkostourakoitsijan on tarjousten kautta hankittava itselleen riittävä työkanta ja toiminnan kate.” /2./

Mainitussa lehdessä kerrotaan myös, että sähköurakoinnissa vain 5–10 prosenttia tarjouksista, johtaa työn saamiseen, joten aikaa menee sellaisienkin urakoiden laskemiseen, joista kauppoja ei synny. Tarjouslaskentaan käytetty aika on suoraan pois tuottavasta työstä, joten tarjousten tekemisen pitäisi olla nopeaa, mutta kuitenkin tarkkaa välttäen virheitä laskelmissa. /1./ Keräsen mukaan tyypillisimmät virheet massalaskennassa ovat

  • huolimaton asiakirjan luku
  • puutteelliset alihankintakyselyt
  • mittakaava virheet
  • korkeuserojen väärin tulkinta
  • metrien ja kappaleiden sekoittaminen
  • hävikin ja työvarojen väärä arviointi
  • purkutöiden hinnoittelu /3, s.145/.

Keränen tuo taulukon 2.1 mukaisesti esille tarjoushinnan muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Tarjouslaskenta perustuu tarvikeja työajan laskentaan eli massalaskentaan, joka on tarjoushinnan muodostumisen perusta. /3, s.141./ Sähköala-lehden mukaan /1/ tämä vaihe on myös eniten aikaa vievä osa tarjouslaskennassa vieden noin 70 prosenttia tarjouksen tekemiseen käytetystä ajasta.

Keräsen mukaan taulukossa 2.1 esitettyihin tarvikeja työkustannuksiin lisätään erilliskulut, kuten esimerkiksi kuljetuskustannukset, jolloin saadaan kohteen muuttuvat kustannukset. Lopullinen tarjoushinta saadaan lisäämällä mainittuun kohteen kustannukseen vielä kate ja arvonlisävero.

TAULUKKO 2.1 Tarjoushinnan muodostuminen /3, s.141/

Nykyään tarjouslaskenta tehdään yleensä tietokoneella, käyttäen hyväksi valmiita tarjouslaskentaohjelmia. Tämä nopeuttaa tarjouksen tekemistä, jos käytetty ohjelma on tarkoitukseen sopiva. /3, s.141./

2.1 Materiaalien hinnoittelu

Grönlundin mukaan Suomessa oli käytössä vuoden 1991 loppuun Suomen Sähkötukkuliikkeiden liitto ry:n ylläpitämä ohjevähittäishinnasto ns. ”Musta kirja”, joka kiellettiin kilpailuviraston toimesta. Tämän jälkeen jokaisella tukkurilla ja myyjällä on ollut käytössä omat hinnastot. Näin ollen tietokoneella olevan hinnasto-ohjelman käyttö on lähes välttämätöntä halutessa vertailla eri myyjien hinnastoja. /3, s.169./

Grönlund kertoo myös, että hinnastojen laajuuden vuoksi tukkurit ovat jakaneet tuoterekisterien tuotteet alennusryhmiin, joiden määrä vaihtelee tukkuliikkeen mukaan, tavallisimmin 150 400 kappaletta. Jokaiselle alennusryhmälle on annettu tietty ostoalennus, joka vaihtelee urakoitsijan ostojen ja neuvotteluiden mukaan. Lisäksi hintoja voivat alentaa mm. vuosialennukset, määräalennukset ja tuotekohtaiset erikoishinnat. /3, s.169./ Nämä tukkurien hinnastot saadaan siirrettyä ns. OVT-muodossa eri tarjouslaskentaohjelmiin esimerkiksi tukkureiden verkkosivuilta. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n verkkosivujen mukaan OVT-lyhenne tulee sanoista organisaatioiden välinen tiedonsiirto. Tämän järjestelmän etuna on kustannusten säästäminen muun muassa parantamalla tiedon kulun nopeutta ja virheettömyyttä. Tieto tarvitaan syöttää järjestelmään vain kerran, joten vastaanottaja saa sen edelleen käytettävässä muodossa. /4./

2.2 Työn hinnoittelu

Sähköala-lehden mukaan /2/ talonrakennuspuolen sähköasennuksien tarjouslaskennassa käytetään urakkahinnoittelua. Tarjouslaskennasta urakkasopimukseen-teoksen kirjoittajien mukaan alan työnantajaja työntekijäjärjestöt ovat sopineet keskenään tarvikemenekkiin sidotun palkkausjärjestelmän, joka on koodattu taulukoksi. Taulukon avulla työhinnastot on pystytty siirtämään myös sähköiseen muotoon tarjouslaskentaohjelmien käytettäväksi. /3, s.170./

Verkostourakoinnissa ei ole edellä mainitun kaltaista hinnoittelutaulukkoa tehty järjestöjen puolesta. Sähköala-lehden mukaan /2/ verkostourakoinnissa työn hinnoitteluun käytetään työaikayksikköä, joka vaikeuttaa hinnoittelua. Headpower Oy:n valmistamassa Vakiorakenteet-ohjeistossa on ohjeelliset työajat määritetty rakenteille, mutta niiden tarkkuus ei riitä tarjouslaskentaan, kertoo Headpower Oy:n edustaja Timo Mutila /5/. Sähköenergialiiton (Sener) Verkostosuosituksista löytyy myös kustannuksia käsittelevä luku. Valmiin hinnaston puuttuessa monet verkostourakoitsijat käyttävät omia järjestelmiä hinnoitellakseen työn.

2.3 Tarjouslaskennan paketit ja niiden kerääminen piirustuksista

Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ylläpitää ja kehittää tarjouslaskennan paketteja talonrakennuspuolen sähköasennuksia varten. Grönlundin mukaan paketit on tarkoitettu helpottamaan ja nopeuttamaan massoittelua. Ne sisältävät laskennassa yleisimmät sähköasennustarvikkeet ja niiden asentamiseen tarvittavan työmäärän. /3, s.170./ Sähköja teleurakoitsijaliiton verkkosivujen mukaan /6/ paketteja päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Sähköja teleurakoitsijaliitto on laatinut myös ”Sähköurakan yksikkökustannuksia” julkaisun, josta löytyy hinnastot eri tuotteiden asennukselle. Asennustapoja on tuotteille useita. Tämä julkaisu on kirjan lisäksi mahdollista saada myös sähköisessä muodossa, jolloin yksikkökustannukset voidaan siirtää esimerkiksi Exceliin. /7, s.18./

Pakettien keräämiseen piirustuksista on kehitelty erilaisia menetelmiä rivikohtaisesti

käsin keräämisen lisäksi. Grönlundin mukaan paketit voidaan syöttää pakettikoodeilla tai ns. syöttötaulukoilla. Piirustukset voidaan asettaa myös digitointialustalle ja valita merkkauskynällä ensin kerättävä paketti ja sitten kuvista kyseiset paketit. /3, s.172./ Uutena menetelmänä Kymdata Oy ja Oy Mercus Software Ltd ovat kehittäneet massarivien noutamisen sähköisestä piirustuksesta suoraan tarjouslaskentaohjelmaan, jolloin eniten aikaa vievä (60–70%) osuus massoittelusta eli massalaskennasta jää väliin. Tällöin tarjouslaskijalle jää massoittelusta tehtäväksi vain laskea kaapeleiden menekki. /8./

3 TARJOUSLASKENTAOHJELMIEN ESITTELY

Tarjouslaskijalla on työkaluina käytettävissään tällä hetkellä seuraavat tietokonepohjaiset ohjelmistot: Oy Mercus Software Ltd:n Broker, E-Communicae Oy:n Ecom, Visma Software Oy:n Liinos6, Tietosauma Oy:n Sauma ja Atk-Paja Oy:n Xpaja. Ecom-tarjouslaskenta oli minulle ainut ohjelma edellä mainituista, johon olin tutustunut ennen tämän työn aloittamista. Tätä työtä varten sain mahdollisuuden koekäyttää Brokerin, Ecomin ja Liinos6:n ohjelmistoja useiden viikkojen ajan ja tästä syystä painotan enemmän näiden ohjelmistojen ominaisuuksia. Esittelen seuraavissa alaluvuissa ohjelmistojen tärkeimmät ominaisuudet sekä ohjelmistojen valmistajat.

3.1 Broker

Oy Mercus Software Ltd-ohjelmistoyhtiö on perustettu vuonna 2000. Brokerohjelmiston lisenssejä on toimitettu ohjelmiston edustajan Ari Alkilan mukaan /9/ noin 500 kappaletta noin 120 asiakkaalle. Mercuksen verkkosivujen mukaan lisenssejä toimitetaan noin reilu 100 kappaletta vuodessa. Asiakkaita ovat sähkö-, LVI-, verkonrakennus-, eristys-, korjausrakentamisja konepajaurakointiyritykset. Yrityksen toimintastrategiaan kuuluu verkostoituminen eri toimialojen huippuosaajien ja täsmäsovellus-toimittajien kanssa. /10./ Alkilan mukaan /9/ Brokeria käyttäviä suurempia sähköalan yrityksiä ovat mm. Verkonrakentaja Wire Oy, Voimatel Oy, Suomen EnergiaUrakointi Oy ja talotekniikkaurakoitsija Amplit Oy.

Käsikirjan mukaan Broker toimii irrallisena kokonaisuutena työasemassa, joka voi olla tavallinen pöytäkone tai kannettava. Ohjelma sisältää kaksi suurempaa osakokonaisuutta, jotka ovat omassa työasemassa toimiva ohjelma ja tietokannat, sekä keskitetyt niin sanotut äititietokannat. Keskitettyjen äititietokantojen kautta muodostetaan työryhmiä, joiden sisällä omat tehdyt tarjoukset, asiakasja toimittajatiedot annetaan muille hyödynnettäviksi sekä saadaan muiden tehdyt työt omaan käyttöön. ”Keskitetyt tietokannat voivat olla omina eri osastoinaan, eli esimerkiksi Energiaosasto, Teollisuusosasto tai Sähköosasto, jotka toimivat omina ryhminään. Eri ryhmät voidaan halutessa myös yhdistää.” Tietokannassa vain tarjouksen tekijällä on oikeus tehdä muutoksia omiin tarjouksiinsa. Muut henkilöt pääsevät ainoastaan lukemaan ja kopioimaan toisten tekemiä tarjouksia tai niiden osia. /11, s.1./ Lisäksi käyttöoikeuksia voidaan muuttaa niin, että kaikki käyttäjät eivät pääse lukemaan tai kopiomaan tietyn käyttäjän tiedostoja.

Käyttöliittymä muistuttaa Windows-resurssienhallintaa, joka on ohjelman edustajan Tero Turkin mukaan /12/ ajateltu helpottamaan käyttöä. Ohjelmassa toimivat Windowsin peruskäskyt kuten esimerkiksi kopioi-, leikkaaja liitä-käskyt sekä raahaaja pudota-ominaisuus. Käytettävissäni oleva ohjelmisto oli versioltaan 4.06.310.

3.2 Ecom

E-Communicae Oy on perustettu vuonna 1995. Ohjelmistoyhtiön verkkosivujen mukaan Ecom-ohjelmistoja käyttää yli 1 000 sähköalan yritystä Suomessa. Ohjelmisto soveltuu sähköurakointiin, laskutustöiden hallintaan ja myymälätoimintaan. Ecomohjelmasta on tarjolla Duoja Plus-versiot, joista Plus sisältää kaikki ohjelmistot ja Duo sisältää kaksi valinnaista ohjelmistoa. Lisäksi Plus-versiosta on mahdollista saada verkkoversio, jossa vähintään kahden ohjelmiston välillä on yhteys. Ecom Duon hintaan sisältyy asiakasja tuotejärjestelmät, ostotilaukset ja OVT-palvelu. Kahdeksi valinnaiseksi voi valita jonkun seuraavista:

  • laskutus
  • lähetteet
  • myyntireskontra
  • kassaohjelmisto
  • varasto ja inventaarilista
  • projektiseuranta
  • ostolaskut ja ostoreskontra. /13./

Ecom-ohjelmistossa käyttövalikot sijaitsevat aina näkyvissä näytön yläreunassa, josta voidaan käynnistää eri sovellukset. Esimerkiksi tarjouslaskentaa varten avautuu uusi ikkuna välilehtineen. Ohjelman valmistajan verkkosivujen mukaan tarjouslaskenta tehdään yhdessä ikkunassa – massoittelusta hinnoitteluun. Tarjouksen hallinta on näin helppoa ja syötettyjen tietojen tarkistus nopeaa. /13./ Koekäytössäni ollut ohjelmisto oli 2004B-versio.

3.3 Liinos6

Visma Software Oyj:n verkkosivujen mukaan yhtiö kuuluu norjalaiseen Visma ASAkonserniin ja asiakkaita yrityksellä on Suomessa yli 13 000. Pohjoismaissa ohjelmistoa käyttää yli 180 000 yritystä. Yrityksen asiakkaina ovat mm. energiayhtiöt, teollisuus, tilitoimistot, tukkuja erikoistavarakaupat. /14./ Ohjelmiston edustajan Vesa Hännisen mukaan /15/ Visma Softwaren ohjelmistoja (Visio3 ja Liinos6) käyttäviä suomalaisia urakointija energia-asiakkaita on noin 200 keskisuurta ja suurta yritystä. Vismagazine-lehden mukaan Liinos6:sta käyttäviä suuria sähköalan yrityksiä ovat muun muassa energiayhtiö Fortum Oyj ja verkostourakointiyritys Empower Oy. Liinos Oyj perustettiin vuonna 1985 ja se yhdistyi vuonna 2002, norjalaiseen Vismakonserniin. /16./ Yrityksen aikaisempi ohjelmisto oli Visio 3, jonka jälkeen kehitettiin nykyinen Liinos6. Ohjelmistovalmistajan verkkosivujen mukaan Liinos6 on kokonaisjärjestelmä, joka sisältää kaikki tarvittavat osa-alueet taloushallinnosta toimialojen erikoissovelluksiin. Järjestelmä on suunniteltu toimimaan niin, että myös rutiinityöt ja päällekkäiset työvaiheet voidaan tehokkaasti karsia. /14./

Ohjelmiston edustajan Elina Laajalan mukaan yhtä tai kahta sovellusta ei voi toimittaa irrallisena, vaan ne liittyvät ainakin kirjanpitoon ja perustietokantoihin. Lisäksi pienellä kokoonpanolla ja vain muutaman käyttäjän ollessa kyseessä, järjestelmän mukana tuomat hyödyt eivät tule esille. /17./

Liinos6-ohjelmisto sisältää lukuisia pieniä sovelluksia, joita hallitaan kansioiden avulla hieman samaan tapaan kuin Windows-resurssienhallinnassa. Päävalikon vasemmassa reunassa on kansiot jokaisesta päätoiminnosta ja jokaisessa kansiossa on pikakuvakkeet itse sovelluksiin. Kansioiden ja niiden sisällön näkyvyys määritetään käyttäjätietojen perusteella, joten tarjouslaskennasta vastaavan näytöllä voi näkyä esimerkiksi vain Tarjouslaskenta-kansio. Visma Softwaren mukaan /18/ Liinos6 kytkeytyy aukottomasti mm. Microsoft Office-ohjelmiin. Käytössäni ollut ohjelmistoversio oli 3.4.1.

3.4 Sauma

Tässä luvussa olen käyttänyt lähteenä Tietosauma Oy:n verkkosivuja /19/ ja niiltä löytyviä PDF-esitteitä /20, 21/. Tietosauma Oy perustettiin 1997 ja Sauma-ohjelmisto julkaistiin 2001. Yhtiön mukaan Sauma -ohjelmistoa käyttää LVIS-toimialalla lähes 150 urakointiliikettä. Yleisemmin käytössä olevat sovellukset ovat

  • perustiedot/hinnastot
  • urakkatarjouslaskenta
  • myynti/laskutus/kassamyynti
  • myyntija ostoreskontra
  • ostotilaustenkäsittely ja OVT
  • varastonvalvonta
  • palkkalaskenta
  • kirjanpito
  • projektiseuranta.

Tietosauman verkkosivujen mukaan tietojen syöttö Sauma-urakkatarjouslaskentaan on selkeää ja nopeaa, koska ruudulla näkyy aina vain kyseessä olevalle yritykselle ja käyttäjälle oleelliset asiat oikeilla nimillään. Tarpeettomat kentät voidaan ohittaa tai piilottaa kokonaan näkyvistä. Aiemmin laskettuja urakkatarjouksia ja niiden osia voidaan hyödyntää uusien, samantyyppisten kohteiden laskennassa. Tarjoukseen massarivit valitaan valmiina saatavista tarvike-, työ-, pakettija tarjouspohjarekistereistä. Lisäksi voidaan syöttää koodittomia tarvikkeita kuten töitä ja alihankintaa. Kaikkia tietoja voidaan hakea numeron lisäksi esim. nimellä tai sen osalla. Exceltaulukkolaskennassa luotuja massarivejä voidaan siirtää tarjouslaskentaan ja sama onnistuu myös toisinpäin. Tarvikkeiden hinnoittelu voidaan tehdä halvimman ostohinnan ja -paikan, tai toimittajien prioriteetin mukaan.

Asiakas voi tehdä itse uusia raportteja ja muokata vanhoja sopivammiksi. Ne voidaan paperitulostuksen lisäksi tallentaa mm. Excel-, Wordja pdf-muodoissa jatkokäsittelyä, arkistointia tai sähköistä lähetystä varten.

Sauma-ohjelmiston Jälkilaskenta kerää urakoihin kohdistuvat tapahtumat muista Sauma-sovelluksista, kuten myynnistä, ostotilauksista ja palkanlaskennasta mahdollistaen reaaliaikaisen vertailun budjettiin. Projekti voidaan aikatauluttaa ryhmittäin ja viedä aikataulu tarviketasolle asti, kuten oston ohjausta varten. Kokonaistilannetta voi seurata vertailemalla riveittäin projekteja, joiden tunnuslukuja ovat muun muassa

urakkasumma, käyttökate, kateprosentti sekä tehdyt tunnit. Lisäksi projektin tasoja voidaan seurata graafisen kuvaajan avulla.

Tietosauma Oy järjestää yrityskohtaista koulutusta joko asiakkaan omissa tiloissa tai Tietosauman toimipaikassa Helsingissä. Yrityskohtaisessa koulutuksessa ohjelmistoon voidaan perehtyä tutussa ympäristössä omalla yritysaineistolla. Puhelintuki on asiakkaalle lisämaksuton eli puhelut maksavat paikallisverkkomaksun verran. Saumaohjelmistoa päivitetään 1–2 kertaa vuodessa toimittamalle asiakkaalle uusi versio.

3.5 Xpaja

Tämän luvun lähteenä olen käyttänyt ATK-Paja Oy:n verkkosivuja /22/ sekä sähköpostitse saatua esitettä /23/. ATK-Paja on perustettu vuonna 1994. ATK-Pajan mukaan lähes 1 300 yritystä käyttää heidän ohjelmistoaan (Paja ja Xpaja). LVIS-alalla asiakkaita ovat urakointiyritykset ja tarvikemyymälät. Muita toimialoja ovat rakennusala, metalliala ja hydrauliikka-ala. Ohjelmistojen suunnitteluja kehitystyö on omaa tuotantoa. ATK-Pajan myynti on ns. konsultoivaa myyntiä eli lähes aina käydään paikan päällä toteamassa asiakasyritysten ohjelmistotarpeet ja etsitään niihin paras mahdollinen ratkaisu. Tällä hetkellä tarjottavia ohjelmia ovat muun muassa:

  • laskutus
  • myyntireskontra
  • ostoreskontra
  • varastohallinto
  • palkanlaskenta
  • työmaaseuranta
  • viivakoodiohjelma
  • tarjouslaskenta.

Tarjouslaskennasta löytyy tuoterekisteri, johon saa tukkureiden ylläpitämät tuotteet ja hinnat OVT-muodossa. Kustannusten kertymistä voi seurata samalla urakkaa laskiessa. Sähköja teleurakoitsijaliiton ylläpitämä pakettirekisteri voidaan ajaa ohjelmaan ja aikaisemmin luotuja tarjouspohjia voidaan käyttää hyväksi. Tarjouksen tulosteet saadaan monipuolisesti eriteltyä.

4 TARJOUSLASKENNAN VERTAILU

Tässä pääluvussa käsittelen tarjouslaskentaohjelmien ominaisuuksia, joista laajuudeltaan eniten massoittelua, koska siihen käytetään eniten aikaa myös tarjouslaskijan toimesta. Atk-pajan ja Tietosauman ohjelmistoista en saanut valitettavasti kokeiluversiota käyttööni, joten en käsittele näitä ohjelmia myöhemmin työssäni. Näiden kahden ohjelmiston esitteiden ja verkkosivujen mukaisen tiedon avulla olen koonnut tärkeimmät ominaisuudet lukuihin 3.4 ja 3.5.

4.1 Käyttöönotto

Oletusasetukset tehdään yleensä ohjelmaa käyttöönotettaessa asennuksen jälkeen. Oletukset helpottavat tarjouksen tietojen syöttämistä, kun kaikkea ei tarvitse aina kirjoittaa uudestaan. Tällaisia oletuksia ovat muun muassa yrityksen käyttämät kateprosentit, kilometrikorvaukset, päivärahat ja muut tärkeät tunnusluvut, joita käytetään tarjouksissa.

Lisäksi käyttöönotossa ohjelmaan ladataan mahdollisesti uusimmat tuote-, työ-, pakettija hinnastorekisterit. Syöttösivut eli massoittelun taulukkosyöttöön tarvittavat rekisterit kannattaa myös hankkia, mikäli ohjelma tukee niitä. Voi olla myös tarpeen muokata käyttöliittymän ulkoasua, mikäli tämä on mahdollista ohjelmassa.

Broker-tarjouslaskennassa voidaan muokata ulkoasua ikkunoiden sijainnilla ja koolla, sekä työkalurivien sijainnilla, niin että työskentelyala sopii paremmin käytettävälle näytölle. Ohjelma muistaa aiemmat muutokset, joten muutoksia ei tarvitse tehdä joka kerta käynnistettäessä ohjelmaa. Ikkunoiden koon muuttaminen on mielestäni käyttöä helpottava ominaisuus Brokerissa, koska työskentelynäkymässä pidetään lähes aina kahta tai kolmea ikkunaa auki yhtä aikaa.

Oletusasetukset määritellään kuvassa 4.1 näkyvässä ikkunassa. Siinä voidaan asettaa muun muassa yrityksen käyttämät kateprosentit ja työn hinnoittelut. Erilaiset lisät ja kertoimet määritetään Brokeriin ”Loppusivu”-ikkunassa. Asetuksien ”Päivitykset” välilehdeltä määritetään OVT-aineiston hakemistopolku. ”Perustiedot”-välilehdeltä valitaan hakemistopolut, joista äititietokannan päivitykset haetaan. Näitä ovat esimerkiksi tuote-, tarjous-, paketti-, positioja syöttösivutietokannat.

KUVA 4.1 Oletusasetukset

Jos yrityksellä on käytössään useampi Brokerin lisenssi, voidaan hyödyntää Brokerin äititietokantaa tehokkaasti, kertoo Turkki. Tällöin vain yhden henkilön tarvitsee hakea uudet tuote-, hinnasto-, pakettija työpäivitykset, muiden antaessa Brokerin noutaa päivitykset äititietokannasta automaattisesti. Asetuksista voidaan määrittää mitä halutaan tapahtuvan, kun ohjelma löytää päivityksiä. Päivittämisen voi asettaa automaattiseksi, jolloin ohjelma hakee kaikki uudet päivitykset tai päivitykset voidaan valita itse avautuvasta valintaikkunasta. Päivityksiä voi hakea äititietokannasta vain yksi käyttäjä kerrallaan. /12./

Manuaalisesti päivitettäessä OVT-aineistoa valitaan Turkin mukaan /24/ ”tuoterekisteri”-ikkuna aktiiviseksi ja valitaan ”Tiedosto”-valikosta ”OVT-päivitys”. Hakemistopolkua ei tarvitse asettaa, koska se on asetettu jo oletusasetuksista. Pakettirekistereitä päivitettäessä valitaan ”pakettirekisteri”-ikkuna aktiiviseksi ja valitaan ”Tiedosto”valikosta ”Päivitä paketit”. Avautuvaan ikkunaan annetaan hakemistopolku, mistä päivitykset löytyvät.

Ecom-ohjelmistossa ulkoasua voi muokata oikeastaan vain ikkunan taustaväriä vaihtamalla. Työskennellessä voi olla useampi ikkuna auki, mutta ne eivät ole yhteydessä

toisiinsa niin, että olisi aiheellista muuttaa ikkunoiden kokoa. Ikkunoita pystyy venyttämään tarvittaessa alaspäin, jos esimerkiksi massoiteltaessa tarvitaan tilaa ja Ecom myös muistaa ikkunoiden koot uudelleen käynnistettäessä. Yrityksen tietoihin voidaan lisätä muiden tietojen lisäksi myös yrityksen logo, joka tulostuu muun muassa asiakkaalle lähetettävään tarjoukseen. Brokerista tai Liinos6:sta en tällaista ominaisuutta löytänyt.

Kuvasta 4.2 voidaan havaita, että tarjouslaskennanoletuksiin lisätään perustietoihin yrityksen yhteystiedot ja kateprosentit sekä tarvittavat työlisät. ”Työkertoimet”välilehdeltä voidaan käsikirjan mukaan asettaa muun muassa sosiaalikustannukset, erilaiset lisät ja kertoimet, joita tarvitaan esimerkiksi kun asennus tapahtuu korkeudelle 4...7 m. ”Tuotekertoimet”-välilehdelle voidaan määrittää esimerkiksi kuljetuskustannusja hävikkikertoimet. ”Postit”-välilehdelle lisätään useimmiten tarvittavat positiot. Työja tuotekertoimille, sekä oletuspositioille voidaan asettaa merkintä, mikäli ne halutaan oletuksena jokaiseen tarjoukseen. Jos merkintää ei aseteta, niin lisät näkyvät tarjousvaiheessa, mutta niiden arvo nolla. /25, s.3-5./

KUVA 4.2 Tarjouslaskentaoletukset

Käsikirjan mukaan /25, s.6,7/ Ecomissa esimerkiksi Sähköja teleurakoitsijaliiton pakettirekistereiden päivitykset valitaan manuaalisesti yksi rekisteri kerrallaan ja annetaan avautuvaan ikkunaan hakemistopolku. OVT-aineisto taas voidaan päivittää käsikirjan mukaan manuaalisen tavan lisäksi automaattisesti. Valitsemalla OVTpäivitykset avautuu valintaikkuna, josta voi valita haluttujen tukkureiden hinta-, tuotetai tuotekuvapäivitykset, mutta tämä edellyttää Soneran Webconnect-ohjelmiston käyttämistä. /26./

Liinos6-ohjelmistossa ikkunoiden kokoa voi muokata mieleisekseen, mutta käytännössä sitä tarvitaan vain, mikäli tekstiä jää ikkunan ulkopuolelle. Ikkunoiden muutettu koko jää muistiin ohjelmaa uudelleen käynnistettäessä. Tarjouslaskenta tehdään eri ikkunoissa, joista ei voi kopioida raahaamalla toisiin ikkunoihin mitään.

Tarjouslaskennan oletustiedot asetetaan ”apurekisteri”-hakemistossa sijaitsevan ”Tarjouksen laskentamallit”-sovelluksen kautta. Lisäksi samasta ”apurekisteri”hakemistosta voidaan määrittää arvot ”Työhintataulukko”-sovellukseen, sekä kirjata tärkeimmät positiot ”Rakennusosat”-sovellukseen.

Kuten kuvasta 4.3 voidaan havaita, niin tarjouslaskennan oletustietoihin kirjataan lisät, joiden avulla tarjouksen nettohinnasta lasketaan bruttohinta. Käsikirjan mukaan lisät voidaan ryhmitellä urakkaja kustannuslajeittain. Lisäksi voidaan määrittää ne lisät, jotka ovat automaattisesti tarjouksen laskennassa mukana. /27, s.8./

KUVA 4.3 Tarjouslaskennan oletustiedot

Pakettien ja tuoterekisterin päivitys tehdään Liinos6:n perustietokannoissa sijaitsevilla erillisillä sovelluksilla. ”Tuoterekisterin päivitys”-sovelluksen kautta voidaan myös päivittää kolmannen osapuolen valmistamat tuotteiden vastaavuudet. Vastaavuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että MMJ 3x1,5S-kaapelia voidaan saada muun muassa 100 m nipussa tai 250 m pienkelalla, jotka on hinnoiteltu eri tavalla. ”Syöttösivut”sovellukseen asennetaan käsikirjan mukaan /27, s.10/ päivitykset valitsemalla valikosta syöttösivujen päivitys, jonka jälkeen annetaan hakemistopolku, mistä päivitys löytyy. Syöttösivut ovat massoittelussa käytettävissä oleva taulukkojärjestelmä.

4.2 Perustietojen syöttäminen

Tarjouksen tekijän ja tilaajaan tiedot syötetään yleensä ensimmäisenä tarjousta tehdessä. Jos asiakkaan ja mahdollisen projektin tietoja ei löydy tietokannoista valmiina on tarpeellista perustaa ne ensin. Lisäksi tarkastellaan miten tarjoukseen luodaan positiot eli pääryhmitykset. Esimerkkinä tällaisesta positiosta voidaan mainita muun muassa ”Kaapelit ja johtimet”, sekä ”Maadoitukset”. Nämä positiot voivat sisältää tuotteita, työtä, paketteja tai alapositioita.

Brokerissa sisäänkirjautumisen jälkeen tulee kuvan 4.4 mukainen ikkuna näkyviin,

josta näkee samalla silmäyksellä asiakkaat. Asiakkaan edessä olevasta ”+” -merkistä saadaan näkyviin kaikki asiakkaalle tehdyt tarjoukset, sekä mahdolliset projektit, jotka voivat sisältää myös tarjouksia.

KUVA 4.4 Asiakkaan, tarjouksen ja position luominen

Asiakas luodaan ”insert”-näppäimellä tai työkalurivin ”uusi rivi”-kuvakkeella tarjouslaskijan nimen (kuvassa 4.4 Heimonen Otto) päällä ollessa. Asiakkaan luonnissa tarvitaan tietää asiakkaan nimi ja kieli, jolla hänelle asioidaan. Suljettaessa ”asiakkaan luonti”-ikkuna avautuu ”tarjouksen luonti”-ikkuna, johon määritellään tarjouksen koodi ja nimi. Koodin valintaruutuun ei tule automaattisesti seuraavaa vapaana olevaa numerosarjaa, vaan se täytyy tarkistaa edellisistä tarjouksista halutessa numeroinnin etenevän loogisesti. Koodiin voi sisältyä myös kirjaimia ja erilaisia merkkejä, toisin kuin Liinos6:ssa ja Ecomissa. Tämä mahdollistaa laskijan ja yrityksen tyyliin sopivimman nimeämistavan. Kahta samaa koodia sisältävää tarjousta ei voi olla, joten laitettaessa sama koodi eri tarjoukseen ohjelma sulkee ”tarjouksen luonti”-ikkunan. Mielestäni ohjelma voisi ehdottaa seuraavaa vapaana olevaa koodisarjaa tai antaa samanaikaisesti selata ”tarjouslaskijan”-ikkunaa, että vapaana olevan koodin voisi tarkistaa. Turkin mukaan /24/ tähän on tulossa muutos, joka ehdottaa edellistä luotua tarjouskoodia. Näin koodisarjaa voidaan helposti jatkaa vaihtamalla esimerkiksi viimeinen merkki.

Turkin mukaan tarjouksen luonnissa heidän asiakkailleen neuvotaan valitsemaan ensin näkymänlajittelun asiakkaiden perusteella eli valitaan ”Näytä”-valikosta ”Asiakkaat”. Näin tehdessä nähdään kaikki ohjelmaan syötetyt asiakkaat, eikä vain yhden tarjouslaskijan asiakkaita. Valitaan aktiiviseksi asiakas jolle tarjous halutaan perustaa ja lisätään tarjous painamalla ”insert”-näppäintä, jolloin avautuu ”tarjouksen luonti”-ikkuna. Edellä mainitulla tavalla ohjelma ehdottaa viimeksi käytettyä tarjouskoodia ja sarjaa voidaan helposti jatkaa. Tämän jälkeen näkymä voidaan vaihtaa takaisin tarjouslaskijoiden perusteella. /24./

Tarjous, projekti ja positio luodaan samalla periaatteella kuten asiakas. Tarjous ja projekti luodaan asiakkaan nimen päällä ja positio tarjouksen päällä ”insert”-näppäimellä tai ”uusi rivi”-kuvakkeella. Positiot nimetään tuplaklikkaamalla niitä, jolloin avautuu kuvan 4.5 mukainen ikkuna. Myös positioiden määrä asetetaan tässä ikkunassa oikeaksi.

KUVA 4.5 Position tiedot

Brokerista puuttuu oletuksena tulevat positiot. Mielestäni Brokeriin olisi hyvä kehittää erillinen ”oletuspositio”-ikkuna, josta voitaisiin poimia raahaamalla nopeasti tarvittavat positiot. Tämä ikkuna voisi avautua erillisellä kuvakkeella tai automaattisesti, kun tarjoukseen lisätään positio aiemmin mainitulla tavalla. Positioiden nimeämisen vähentyessä säästyisi tarjouslaskentaan käytettyä aikaa.

Turkin mukaan oletuspositiot on mahdollista luoda esimerkiksi ”_Malliasiakas”nimen tarjouksiin, josta ne voidaan helposti kopioida uudeksi tarjoukseksi tai osaksi sitä. Tällä tavalla nimetyn asiakkaan tarjoukset eivät vaikuta Brokerin yhteenvetotulosteisiin, eivätkä näin ollen vääristä tilastoja. Tarjouslaskijat käyttävät paljon vanhoja tarjouksia hyväksi, joten oletuspositiorakenteen ohjelmallinen merkitys on vähäinen. /24./

Positioiden rakenteen ollessa valmis määritellään tarjouksen tiedot tuplaklikkaamalla tarjousta, jolloin avautuu kuvan 4.6 mukainen ikkuna. Tarjouksen hinnanja työnlaskenta tulevat oletuksena niin kuin ne on määritetty asetuksista, mutta niitä voidaan muuttaa tarjouskohtaisesti. Laskenta voidaan suorittaa katteen mukaan, kuten kuvassa 4.6 alennuksen tai hinnaston mukaan. Työnlaskenta esimerkin kuvassa 4.6 on asennuksen perusteella. Muita vaihtoehtoja ovat ilman töitä, normitunnit ja taulukko. Myös työn lisäkerroin (1,075) siirtyy oletuksena, mutta sitäkin voi vaihtaa tarjouskohtaisesti.

KUVA 4.6 Tarjouksen tiedot

Turkin mukaan jokaiseen tarjoukseen määritellään erikseen yhteyshenkilö asiakaskohtaisesti. Tarjoukseen voidaan lisätä lisäinformaatiota kuvassa 4.6 näkyvään ”Tietoja”ruutuun ja lisäksi ”Tilaustiedot”-kuvakkeesta avautuu erillinen taulukkoikkuna, josta voidaan määritellä tarkempia yksityiskohtia tarjoukseen, kuten esimerkiksi pinta-ala.

Tässä ikkunassa voidaan myös määritellä komentopolku esimerkiksi palvelimelta löytyvään päiväkirjaan, joka avautuu pikakomennolla. /12./

Ecomissa uuden tarjouksen perustamisessa kysytään aina oletustiedot tarjoukselle. Kateprosentit ja aiemmin merkityt oletukset ovat kentissä valmiina, mutta tarvittaessa muut lisät kirjataan manuaalisesti tai haetaan oletukset painamalla ”Hae oletusarvo”kuvaketta, joka on ympyröity kuvassa 4.7.

KUVA 4.7 Tarjouksen oletustiedot

Mielestäni Ecomin oletukset ja niiden hakeminen toimivat Liinos6:sta ja Brokeria paremmin. Liinos6:sta löytyy kyllä samat ominaisuudet oletuksien määrittelyssä kuin Ecomista, mutta Ecomissa erilaiset lisät on ryhmitelty selkeästi omiin ryhmiin, kuten voidaan havaita kuvan 4.7 yläreunasta.

Ecom-tarjouslaskentaan pakollinen tieto on ainoastaan tarjouksen nimi. Käsikirjan mukaan tarjousnumeroksi tulee automaattisesti seuraava vapaana oleva numerosarja. Asiakkaan tiedot voidaan lisätä kuvan 4.8 vasemmassa yläkulmassa olevasta ”kansio”-painikkeesta. Aikaisemmin syötetyt asiakkaan tiedot voidaan poimia hakuikkunasta tai voidaan lisätä uusi asiakas. /25, s.14,15./

KUVA 4.8 Perustietojen syöttäminen Ecomiin

Positiot tulevat oletuksena, mutta niitä voidaan muokata tarjouskohtaisesti. Kuvan 4.8 esimerkissä positioina ovat ”Muuntajat”, sekä ”Kaapelit ja johtimet”. Positiot ovat Ecomissa vain yhdellä tasolla ja näin ollen rakenne ei mahdollista yhtä monipuolista luokittelua, kuin esimerkiksi Brokerissa.

Liinos6-tarjouslaskennassa Hännisen mukaan /28/ ”Tarjoukset”-ikkunassa tarvitsee syöttää perustiedoiksi pakollisena vain tarjousnimi. Käyttöohjeen mukaan /27, s.22/ tarjouksessa oletuksena siirtyvät muun muassa tarjousnumero, omat tiedot, urakanmuoto, päivämäärä, kohdetyyppi ja hinnoittelu, joiden paikkaansa pitävyys kannattaa tietenkin tarkistaa.

Tarjouksen tekijän nimen voi vaihtaa tuplaklikkaamalla kuvassa 4.9 näkyvää ”Henkilönimi”-kenttää, jolloin voidaan valita ennalta tehdystä henkilölistasta oikea nimi. Kenttään voi syöttää myös nimen alkukirjaimet ja painaa ”Enter”-näppäintä, jolloin ohjelma hakee vastaavan nimen.

KUVA 4.9 Perustietojen syöttäminen Liinos6:n

Lisäksi on hyvä poimia kuvassa 4.9 oikeassa alareunassa näkyvät tilaajan tiedot tuplaklikkaamalla ”Tilaaja”-kenttää ja valitsemalla yritysrekisteristä oikea tilaaja. Käsikirjan mukaan Liinos6:ssa massoittelu tapahtuu alatarjouksissa, joten päätarjoukseen lisätään oletuksena samanniminen alatarjous, jonka voi nimen voi myös vaihtaa. Päätarjoukseen sisältyviä alatarjouksia voi olla useitakin kappaleita. /27, s.22,23./ Esimerkiksi jos pääurakannimi olisi Ristiinan katuvalaistus, voisi alatarjouksien nimet olla vaikka Pietarintie ja Kitereentie.

Kun tilaajatiedot on täytetty, siirrytään ”Tarjousosat”-välilehdelle, josta määritellään positioiden rakenne. Hännisen mukaan /15/ uusi positio lisätään tarjoukseen tuplaklikkaamalla haluttua positiota tai raahaamalla se kuvan 4.10 vasemmalla sijaitsevasta ”puurakenteesta” hiiren oikealla napilla oikeanpuoleiseen luetteloon.

KUVA 4.10 Position lisäys

Kuvan 4.10 vasemmassa listassa näkyviä positioita voi muokata erillisessä ”Rakennusosat”-sovelluksessa. Mikäli positioihin on lisätty massoja, niin poistaminen ei onnistu ilman massojen poistamista, kerrotaan käsikirjassa /27, s.24,25/. Mielestäni tämä on turhan vaivalloista, koska ohjelma joka tapauksessa kysyy ”Haluatko varmasti poistaa tämän kohteen?”. Näin ollen positio ei tuhoudu tahattomasti virheellisestä painalluksesta.

4.3 Massoittelu

Massoittelu eli tuotteiden ja työn kerääminen tarjouslaskenta-asiakirjoista on tarjouslaskennan suurin työvaihe. Ennen massoittelua täytyy tarjouslaskijan koneesta löytyä päivitetyt sähkötukkureiden tuoteja hintarekisterit ja mielellään myös erilliset pakettirekisterit, joiden avulla massoittelu nopeutuu.

Sähköurakointiliikkeen taloustieto ja tarjouslaskenta-julkaisun kirjoittajien mukaan massalaskentaa suoritettaessa on mietittävä mitkä positiot ovat tärkeimpiä hinnoittelultaan. Tarjouslaskentaan käytettävä aika on jaettava niin, että esimerkiksi kaapelihyllyjen ja nousujohtojen mittaukseen käytetään riittävästi aikaa ja huolellisuutta, koska näiden hinta on korkea. Vastaavasti esimerkiksi heikkovirtajohdot, joiden metrihinta on alhainen, voidaan määritellä nopeasti keskimitalla. /29, s.164./

Broker-tarjouslaskennassa massoittelu voidaan tehdä rivikohtaisesti, taulukkosyötöllä, sekä tuomalla massarivit ulkopuolisesta ohjelmasta, kuten Exceltaulukkolaskennasta ja CADS 10 -suunnitteluohjelmasta.

Rivikohtaisesti massoiteltaessa voidaan tuote etsiä kuvassa 4.11 näkyvästä hakemistorakenteesta manuaalisesti avaamalla kansioita tai kirjoittamalla hakusana kuvassa 4.11 näkyvään ”nimitai koodikenttään”, jolloin avautuu erillinen ”hakutulos”ikkuna. Turkin mukaan hakusana voi olla esimerkiksi ”MMJ”, jolloin ohjelma etsii kaikki ”MMJ”-alkuiset tuotteet. Mutta laajemman tuloksen saa asettamalla hakusanaksi esimerkiksi ”*MMJ*”, jolloin ohjelma hakee sanaa myös tuotteen nimen keskeltä. Tällöin löytyy esimerkiksi tuote ”Asennuskaapeli MMJ 3x1,5...”. Hakusanoja voi olla myös useampia, kuten kuvan 4.11 esimerkissä, jolloin myös hakutulos on tarkempi. Massat siirretään tarjoukseen Windows-käyttöympäristöstä tutulla tavalla eli joko kopioimalla ja liittämällä tai raahaamalla ja pudottamalla. Määrät asetetaan tämän jälkeen tuplaklikkaamalla tuotetta tarjouksessa. /12./ Massarivejä voidaan kopioida muihin tarjoukseen yksittäin, positioittain tai vaihtoehtoisesti myös koko tarjous.

KUVA 4.11 Tuoterekisteri

Taulukkosyöttöön voidaan syöttösivut hankkia valmiina esimerkiksi Sähköja teleurakoitsijaliitolta tai ne voidaan valmistaa itse. Itse valmistettaessa taulukot voidaan tehdä Brokerin lisäksi myös Excel-taulukkolaskennassa.

Kuvasta 4.12 voidaan havaita, että kaksi kenttää on valkoisena, joka tarkoittaa että

tuotenumero on oikein ja se löytyy tuoterekisteristä. Kuvan 4.12 esimerkki on muokkaa -tilassa jolloin nimiä ja arvoja voidaan muokata. Vaihtamalla taulukko syöttötilaan kuvan 4.12 vasemmassa alareunassa sijaitsevasta kuvakkeesta, voidaan tuotteita syöttää tarjoukseen.

KUVA 4.12 Taulukkosyöttö

Massarivien siirto ulkopuolisesta ohjelmasta onnistuu Brokerissa ”Tunnistus”toiminnon avulla. Brokerissa on ainoana ominaisuus, jolla saadaan suunnitteluohjelmasta suoraan siirrettyä massaluettelot tarjouslaskentaan. Mercuksen mukaan tämä ominaisuus toimii CADS 10-suunnitteluohjelman kanssa, jossa napin painalluksella lasketaan piirrosmerkeistä kaikki sähköpisteet ja luodaan pisteluettelo. Luotu luettelo voidaan kopioida leikepöydälle, siirtää Excel-taulukkolaskentaan tai Brokertarjouslaskentaan. Näin ollen tehtäväksi jää vain kaapelien laskenta ja mahdollinen toimittajan valinta. Mainittu ominaisuus säästää 60–70 prosenttia työajasta massoittelussa. ”Tunnistus”-toiminnolla voidaan siirtää myös muista ohjelmista massarivejä. /8./ Kokeilin toimintoa Excel-taulukkolaskennassa, tekemällä muutaman massarivin, joista löytyi eri sarakkeista sähkönumero, nimi, kappalemäärä ja yksikkö. Kopioin rivit leikepöydälle ja siirryin Brokerissa haluamani position kohdalle. ”Tunnistus”toiminnossa ohjelmaan määritin, missä sarakkeessa on yksikkö, määrä jne. Tämän jälkeen avautui ikkuna, josta varmistettiin, että tiedot ovat oikein. Hyväksymällä tämä rivit siirtyivät virheettömästi oikeaan positioon.

Ecom-tarjouslaskennassa massoittelu voidaan tehdä vain rivikohtaisesti, mutta sen

käyttö on hiottu toimivaksi ja nopeaksi erityisesti toimivien hakutoimintojen ansiosta. Käsikirjan mukaan halutessa lisätä rivi tarjoukseen painetaan ”Näytä paketit”painiketta tai ”F5”-näppäintä. Ohjelma avaa suoraan haku ikkunan, josta voidaan valita kahdella tavalla hakutoiminto, kuten kuvassa 4.13 esitetään. /25, s.19./

KUVA 4.13 Ecom -tarjouslaskennan hakutoiminnot

Käsikirjan mukaan ensimmäisellä hakutoimintotavalla valitaan pääryhmästä esimerkiksi kuvan mukaisesti ”Kaapelit ja johtimet”, jonka jälkeen valitaan alaryhmästä ”Asennusjohdot” eli tarkempi rajaus. Tämän jälkeen selaamalla löydetään haettu paketti tai tuote. Toinen tapa on käyttää hakuavainta eli joko paketinnumerolla (kuvassa 4.13 kohta F1) tai paketinnimellä (kuvassa 4.13 kohta F2). /25, s.19-21./ ”Suodattava haku”-toiminnossa, haku etsii syötettyä hakuavainta myös tekstin keskeltä, kerrotaan käsikirjassa. Tämä toiminto on käytettävissä vain tuotteiden lisäyksessä. /25, s.29./ Käsikirjan mukaan /25, s.39/ Ecomissa onnistuu massarivien kopiointi toiseen tarjoukseen painamalla ”Tarjous”-ikkunassa ”Kopioi tietue”-kuvaketta, jolloin avautuvasta ikkunasta voidaan valita kopioitavat positiot.

Haluttaessa tarkastella paketin sisältöä ja kustannuksia voidaan avata ”Paketin rakenne”-ikkuna (kuvassa 4.13 kuvake sijaitsee vasemmassa alareunassa), kerrotaan käsikirjassa /25, s.22/. Kuvan 4.14 esimerkissä näkyy MMJ 3x1,5S -kaapelin kytkentä, jossa työnä veloitetaan 2,37 €.

KUVA 4.14 Paketin rakenne

Valitessa hakuikkunasta haluttu paketti tai tuote avautuu kuvan 4.15 esimerkkinä oleva ”Pakettien lisäys”-ikkuna, josta voidaan valita haluttu asennustapa ja määrä, kerrotaan käsikirjassa. Uutena ominaisuutena 2004B-versiossa on yläreunassa näkyvät numerot, joista saa suoraan pikakomentona asetettua määrän. Asennustapa valitaan samasta ikkunasta kuin määrät, mutta Ecomissa tämä onnistuu vain yhdelle tuotteelle kerralla. /25, s.23./

KUVA 4.15 Asennustavat ja paketin lisäys

Mielestäni Ecom on onnistunut erityisen hyvin hakutoiminnon kehittämisessä. Haku tapahtuu samassa ikkunassa ja se on selkeä ja nopea. Mahdollinen taulukkosyöttö usealle tuotteelle samaan aikaan olisi kuitenkin toivottava ominaisuus.

Liinos6-tarjouslaskennassa voidaan massoitukset tehdä rivikohtaisesti, taulukolla tai siirtämällä massarivit ulkopuolisesta järjestelmästä. Kuvien 4.16 ja 4.17 esimerkkinä on rivikohtainen massoittelu.

KUVA 4.16 Massarivit

Rivikohtaisesti massoiteltaessa siirrytään oikeaan positioon (kuvassa 4.16 positioksi on valittu E5 / Valaisimet) ja aloitetaan rivin lisääminen avaamalla kuvan 4.17 mukainen ”Tuotteet”-ikkuna, josta valitaan etsitty tuote.

KUVA 4.17 Massoittelu rivikohtaisesti

Kuvan 4.17 oikeassa alakulmassa olevasta ikkunasta voidaan valita haluttaessa toimittaja, kun tiedetään kummankin hinnat. Halutun tuotteen kohdalla haluttu määrä lisätään ”Määrä”-kenttään ja tuplaklikataan tuotetta hiirellä, jolloin tuote siirtyy kuvassa 4.17 keskellä sijaitsevaan luetteloon. Näin voidaan helposti lisätä useita tuotteita positioon samasta ikkunasta. Lopuksi painetaan ”Enter”-näppäintä tai ”Ok”-kuvaketta, jolloin ”Tuotteet”-ikkuna sulkeutuu ja massarivit siirtyvät massaluetteloon. Massarivejä voidaan kopioida tarjouksesta toiseen. Mielestäni Broker ja Ecom ovat luoneet yksinkertaisemman ja nopeamman tavan rivimassoitteluun kuin Liinos6.

Liinos6:n hakutoiminto avautuu painamalla ”Hae”-painiketta tai ”F4”-näppäintä. Tuote tai paketti voidaan hakea mm. nimen tai tuotekoodin avulla. Kuvassa 4.18 on esimerkkinä haettu tuotteen nimellä kaikki kolmejohtimiset MMJ-kaapelit.

KUVA 4.18 Liinos6 hakutoiminto

Hännisen mukaan /15/ ”Haku”-ikkunassa toimii myös vapaahaku, sekä laajennetut hakutoiminnot, missä tuotteita voi hakea muun muassa jokerimerkeillä ja useamman tietokannan taulun tiedoilla. Mielestäni Ecom ja Broker ovat toteuttaneet hakutoiminnon toimivammaksi, kuin Liinos6.

Taulukkosyöttö nopeuttaa huomattavasti massoittelua ohjelman käsikirjan mukaan. Esimerkki taulukkosyötöstä on kuvassa 4.19, jonka taulukko sisältää MMJ -kaapelit poikkipinnaltaan 6mm2:iin asti.

KUVA 4.19 Massoittelu taulukkonäkymästä

Taulukkoon syötetään esimerkiksi MMJ 3x1,5S-kaapelia puuhun asennettuna 50 metriä, MMJ 4x1,5S-kaapelia asennettuna 5 metriä ja lisäksi tehdään neljä kytkentää. Samassa taulukossa syötetään kaikki tarjouksessa tarvittavat MMJ-kaapelit mainittuun poikkipintaan asti, jonka jälkeen vaihdetaan esimerkiksi MCMK-kaapeleihin. Käsikirjan mukaan itse ikkunaa ei tarvitse sulkea, vaan voidaan painaa ”Vaihda sivu”painiketta, jolloin saadaan valittua seuraava sivu. Näin ollen laajat tarjoukset saadaan nopeasti syötettyä, ilman että tarvitsee valita jokaista kaapelia erikseen. Syöttötaulukoita voi tehdä itse tai niitä voi hankkia valmiina esimerkiksi Sähköja teleurakoitsijaliitolta. /27, s.35./

Massarivien siirto ulkopuolisesta järjestelmästä ominaisuuden avulla pystytään siirtämään esimerkiksi CAD-suunnitteluohjelmasta massarivit ASCII-tiedostosta tai leikepöydältä, kerrotaan käsikirjassa. Siirtoaineistossa voi olla tuotteen hintaja nimitiedot. Aineiston paketit voivat olla purkamattomia tai purettuja rakenteiksi ja asennustöiksi. Mainitun ominaisuuden käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin ohjelmistovalmistajan konsultointia. /27, s.38./ Liinos6:n käsikirjasta lukemieni ohjeiden perusteella Brokerin vastaava järjestelmä on mielestäni huomattavasti nopeampi ja helppokäyttöisempi kuin Liinos6:n. Käsikirjan mukaan massarivien siirto onnistuu myös toiseen suuntaan, eli tarjous voidaan siirtää esimerkiksi Excel-taulukkolaskentaan /27, s.66/.

4.4 Omien tuotteiden ja pakettien tekeminen

Brokerissa voidaan käsikirjan mukaan /11, s.7/ liittää tuotteisiin lisäinformaatiota, kuten teksti-, taulukkolaskenta-, html-, pdfja kuvatiedostoja. Tuotteita ja paketteja voidaan myös perustaa helposti itsekin. Pakettia perustaessa valitaan pakettirekisteristä sopiva kansio tai luodaan sellainen itse. Luodaan esimerkiksi ”OMAT”-kansio. Tämän jälkeen luodaan kansioon uusi paketti, jolloin avautuu ikkuna, johon annetaan paketin koodi, nimi, yksikkö ja lisätiedot. Mikäli pakettiin tulee tuoterekisteristä valmiina löytyviä tuotteita, niin avataan tuoterekisteri ja raahataan halutut tuotteet massoittelussa mainitulla tavalla paketin päälle. Tämän jälkeen ohjelma laskee paketille materiaalikustannukset ja lisää myös katteen.

Uusi tuote tehdään samalla tavoin kuin paketti. Valitaan haluttu kansio tuoterekisteristä ja luodaan tuote, jolloin avautuu kuvan 4.20 mukainen ikkuna. Tuotteelle annetaan tarvittavat tiedot ja tallennetaan se. Tämän jälkeen tuote voidaan käyttää sellaisenaan tarjouksessa tai lisätä se pakettiin.

KUVA 4.20 Tuotteen perustaminen

Kuvassa 4.21 näkyy tehdyn oman paketin rakenne pakettirekisterissä. Paketti on perustettu ”OMAT”-kansioon ja se sisältää muun muassa omia tuotteita kaksi kappaletta, sekä ML-asennusjohtoa ja taipuisaa asennusputkea 25 metriä.

KUVA 4.21 Oman paketin perustaminen

Kuvan 4.21 alareunasta nähdään esimerkiksi tuotteiden ja työn nettoja bruttohinnat, käytettävä tuntimäärä, kate ja kateprosentti. Mielestäni Brokerissa on yksinkertaisempi tapa luoda omia tuotteita ja paketteja, kuin Ecomissa tai Liinos6:ssa.

Ecom-tarjouslaskennassa ennen oman paketin valmistamista, täytyy ensin tehdä paketissa tarvittavat työt ja tuotteet, jos ne eivät ole jo olemassa olevia. Kuvassa 4.22 on esimerkkinä valmistettu tuoterekisteriin maalarinteippi.

KUVA 4.22 Oman tuotteen lisääminen

Kuvassa 4.22 tuotealaksi on valittu ”omat tuotteet”. Tuotenumeroon, -nimeen ja -malliin valitaan sopiva numero tai teksti huolella, sillä ne ovat hakukriteereitä ja niiden avulla löydetään tarvittavat tuotteet. ”Toimittajat”-välilehdelle kirjataan tuotteen toimittaja ja ”dokumentit”-välilehdelle voidaan kirjoittaa lisätietoa ja lisätä tuotekuva.

Oman työn lisäämisessä tarvittavat täyttökohdat ovat: nimi, tuoteala, työnumero ja hinta tai normituntimäärä. Kuvan 4.23 esimerkissä on käytetty 0,5 tuntimäärää 11,71 € oletuspalkalla eli asennustyönhinta on 5,86 €. Tuntimäärän tilalle voidaan myös asettaa kiinteä asennushinta, joka ei muutu tuntihinnan mukaan.

KUVA 4.23 Oman työn lisääminen

Omaan pakettiin tarvitaan syöttää tuoteala, pakettinumero, pakettinimi ja tarvittaessa pääja alaryhmä. Kuvan 4.24 alareunasta löytyvät ”työt” ja ”tuotteet”-välilehdet, joihin lisätään aikaisemmin tehdyt työja tuotepaketit ”kansio”-painikkeella. Pakettiin voidaan lisätä myös vaihtoehtoisia asennustapoja.

KUVA 4.24 Oman paketin lisääminen

Mielestäni pakettien lisääminen Ecom-tarjouslaskentaan on yksinkertaista ja monipuolista, mutta käyttäjän kannalta olisi ollut vielä helpompaa, jos kaikki olisi tehty yhdessä ikkunassa. Esimerkiksi ”Paketit”-ikkunassa olisi ”työt” ja ”tuotteet”välilehdet, joihin lisättäisiin tarvittavat asiat, kuten erillisissä ikkunoissakin. Näin vähentyisi turha ikkunoiden avaaminen ja sulkeminen. Pakettien lisäämisessä onnistuu

tosin pitää kaikki tarvittavat ikkunat auki yhtä aikaa näytöllä, mutta vaihdettaessa aktiivista ikkunaa, täytyy tehdä tallennus ennen siirtymistä.

Liinos6:ssa on erillinen ”Tuoterekisteri”-sovellus, josta voidaan tehdä muutoksia sieltä löytyviin tuotteisiin, sekä valmistaa uusia tuotteita. Käsikirjan mukaan tuotteisiin voidaan lisätä erittäin monipuolisia tietoja, kuten esimerkiksi toimittajahinnat, erilaiset mitat, asennustyöt, vieraskieliset nimet, kuvat, lisätekstit, tekniset tiedot ja koodit. Näitä lisätietoja päästään muuttamaan sovelluksen yläreunassa sijaitsevista nimellisistä kuvakkeista. /30, s.23-32./

Esimerkkinä lisätiedoista ”Tuoterekisteri”-sovelluksen ”Tekniset tiedot”-valinnalla syötetään sähkömittareiden tekniset tiedot siinä tapauksessa, että mittarityypit on perustettu tuoterekisteriin, kerrotaan käsikirjassa. Valittavina lisätietoina ovat muun muassa mittarin tyyppi, virta, jännite, muuntosuhde, laskuri, huoltoväli ja laitekoko. /30, s.30./

Pakettien valmistaminen aloitetaan tuoterekisterissä ”Rakenne”-painikkeella, jolloin avautuu kuvan 4.25 mukainen ”Tuoterakenne”-ikkuna. Käsikirjan mukaan sinne syötetään puolivalmisteiden ja pakettien rakenteet sekä asennustai valmistustiedot. Paketti voi sisältää toisia paketteja, eli on mahdollista rakentaa monitasoinen tuotepuu. Ennen rakenteiden luomista tulee kaikkien tuotteiden olla perustettu tuoterekisteriin. Myös asennustavat voidaan määrittää, jos ne on tallennettu aiemmin tietokantaan. /30, s.23,24./

KUVA 4.25 Paketin valmistus

Työtunteja ei voida paketille erikseen määrittää, vaan mahdollisuutena on lisätä paketin tuotteisiin työsuoritus asennustaulukosta tai tehdä oma tuote esimerkiksi nimellä työsuoritus, johon määritetään tuntihinta ja muut tarvittavat tiedot. Myöskään paketin kokonaishintaa ei nähdä tästä sovelluksesta. Mielestäni tuotteille voidaan lisätä erittäin paljon hyödyllisiä lisätietoja ”Tuoterekisteri”-sovelluksessa, mutta laajuuden ja useiden ikkunoiden käytön vuoksi käytettävyys kärsii.

4.5 Tarjoushinnan määrittäminen

Massoittelun aikana ohjelma laskee reaaliaikaisesti materiaali-, työja alihankintakuluja. Jos kateprosentit on asetettu oletusasetuksiin, ohjelma laskee myös myyntihinnan tarjoukselle reaaliaikaisesti. Sähköurakointiliikkeen taloustieto ja tarjouslaskentajulkaisun kirjoittajien mukaan lähes aina tarjoukseen lisätään myös muita kuluja, kuten esimerkiksi ateriakorvaukset, päivärahat, matkakorvaukset, tarkastusmaksut, vakuutukset, vakuudet, piirustuskulut jne. On myös harkittava käytetäänkö eri kustannusryhmille erisuuruisia myyntikateprosentteja. Esimerkiksi muuntajalle voi olla järkevää lisätä vain käsittelykulut, hinnoiteltaessa muut kustannukset normaalilla kateprosentilla. /29, s.157, 160 ja 167./ Asiakas voi myös haluta yksikköhinnat tarjouksesta, jolloin ohjelman olisi hyvä tukea myös tällaista ominaisuutta.

Brokerissa oletusasetuksista voi hinnan laskennan asettaa katteen tai alennuksen mukaan, kerrotaan käsikirjassa. Alennuksen mukaan laskiessa käytetään omia OVHhinnastoja joista muodostetaan asiakkaalle hinta alennusprosentin kautta. Katelaskennan tavaksi voi määrittää brutto tai netto. Kateprosentit voidaan asettaa materiaalille, työlle ja alihankinnalle erikseen. Kateprosentit ja laskentatapa voidaan myös asettaa asiakaskohtaisesti tietokantaan, jolloin esimerkiksi tietylle asiakkaalle käytetään aina samaa alennusprosenttia. Lisäksi kaikki arvoja voidaan muuttaa tarjouskohtaisesti ”Tarjouksen tiedot”-ikkunassa (kuva 4.6). Lisäksi tästä ikkunasta voidaan massoittelun jälkeen saatuja materiaalin, työn ja alihankinnan myyntihintoja muutella sopivimmiksi joko kateprosenttia tai myyntihintaa muuttelemalla. /11, s.11./

Kun tarvittavat kateprosentit ja laskentatavat on määritetty, aloitetaan laskentavaihe painamalla ”Laskenta”-kuvaketta, jolloin avautuu ”Laskennan tapa”-ikkuna. Vaihtoehtoina laskennan tavaksi ovat

  • Ilman optimointia, jossa käsikirjan mukaan tuoterivien laskennassa käytetään tarjouksessa olemassa olevia tuotteiden hintatietoja.
  • Optimoidaan hinnan perusteella, jossa laskennan yhteydessä tarkistetaan jokaisen koodillisen tuotteen kohdalta tuoterekisteristä kyseisen tuotteen voimassa oleva halvin hinta toimittajahintojen perusteella. Tämä toiminto päivittää myös työnimikkeet ja työn hinnan muutokset niiltä osin kuin niitä tuoterekisteriin on tehty.
  • Päivitä toimittajahinnat, jossa toiminto päivittää tarjouksessa jo olevat toimittajahinnat, mutta ei korvaa toimittajaa halvemmalla vaihtoehdolla.
  • Optimoidaan vastaavien mukaan, jossa toiminto käyttää Brokerin vastaavuustietokantaa hyväkseen ja korvaa fyysisesti tarjoukseen halvimman mahdollisen vastaavan tuotenimikkeen. Tällä toiminnolla saadaan laskettua tarjouksen hintaa eniten, riippuen laajuudesta ja tuoterekisterin optimoinnista.
  • Toimittajien tärkeysjärjestyksen mukaan, jossa käytetään toimittajapriorisointi -työkalun kautta asetettua toimittajien tärkeysjärjestystä kriteerinään ja poimii tarjouksen tuotenimikkeille halutut toimittajat niin, että järjestyksessä tärkeimmältä otetaan kaikki mitä löytyy, sitten seuraavalta jne. /11, s.11./

Laskentavaiheen jälkeen avataan ”Loppusivu”-ikkuna (kuvissa 4.26 ja 4.27), josta määritetään tarvittavat ateriakorvaukset, kilometrikorvaukset, sosiaalikulut ja muut lisät.

KUVA 4.26 Loppusivun lisät ja työt

Erillistä ”oletus”-ikkunaa mainituille arvoille ei ole, kuten Ecomissa ja Liinos6:ssa. Turkin mukaan loppusivulle voi kirjoittaa vakioarvot suoraan kenttään numeroina. Tällöin ne ovat loppusivupohjassa oletuksena myös muissa tarjouksissa, joita voi muuttaa ainoastaan henkilö, joka ylläpitää loppusivupohjaa. /31./ Kuvassa 4.26 oikeassa reunassa olevat luvut, sekä vasemmalta km-korvaus, kärkimieslisä, sotu ja ateriakorvaus (näytetään ohjelmassa sinisenä) voidaan syöttää käsin ohjelmaan. Asentajan tuntihinta ja vasemmalla lasketut ”yhteensä”-luvut (näytetään ohjelmassa vihreänä) ovat kaavoilla laskettuja tuloksia.

KUVA 4.27 Loppusivun katelaskenta ja hinnoittelu

Normaalisti solujen arvot näkyvät tavallisina numeroina, kuten kuvissa 4.26 ja 4.27,

mutta erillisestä ”laskenta”-painikkeesta pääsee muokkaamaan kaavoja samalla tavoin kuin Excelissä. Kuvan 4.27 esimerkissä voidaan määrittää haluttu kokonaiskate

(5 000 €), jolloin ohjelma laskee kateprosentin (21,97 %) ja verollisen, sekä verottoman hinnan. Yksi vaihtoehto hinnoitteluun on myös ladata aiemmin tehdystä Excel loppusivutaulukosta lisät ja muut arvot Brokeriin.

Käsikirjan mukaan tarjouksen yksikköhinnat voidaan tulostaa joko Brokerin tulostustoiminnolla tai ne voidaan siirtää Excel-taulukkolaskentaan ja muokata sopivammaksi ulkoasultaan, jonka jälkeen tulostaa ne. Yksikköhinnat voidaan tulostaa myös positiotai pakettikohtaisesti. /11, s.12./

Ecomissa voidaan laskenta suorittaa vain katteen mukaan. Kun massoittelu on suoritettu, siirrytään ”Postin laskenta”-välilehdelle (kuva 4.28), jossa oletuksena ovat asetuksiin määritetyt työnkertoimet, kateprosentit, kilometrikorvaukset ja muut kulut valmiina.

KUVA 4.28 Laskenta

Jos kertoimet tai muut korvaukset ovat tässä tarjouksessa sopimattomat, niin niitä voidaan muokata tarjouskohtaisesti. Kuvassa 4.28 näkyvistä ”kansio”-painikkeista voidaan asettaa esimerkiksi kilometrikorvauksissa edestakaiset kilometrit ja korvauksen saavien asentajien lukumäärä. Muutoksien jälkeen ohjelma päivittää korvaukset ajan tasalle. ”Euro-määräiset”-kuluihin voidaan asettaa ylimääräiset kulut, kuten kopiointikustannukset ja alihankinta. Mielestäni alihankinnalle voisi olla oletusasetuksissa oma

kenttä ja sille määritettävä kateprosentti. Ohjelma laskee myös urakkaan käytettävien päivien määrän jakamalla kokonaistuntimäärän kahdeksalla tunnilla. Työpäivän kestoa ei voida muuttaa itse. Mielestäni laskenta sujui helposti Ecomissa katteiden avulla. Puutteena on se, että ohjelmassa ei voida laskea alennuksien tai hinnastojen avulla.

Liinos6:ssa laskenta voidaan käsikirjan perusteella suorittaa seuraavien hinnoitteluohjeiden mukaan

  • alin ostohinta
  • keskihinta (varaston)
  • käsin hinnoiteltuna
  • ostojen hinnoitteluohjauksen mukainen hinta
  • tietyn toimittajan ostohinta
  • tuorein ostohinta
  • viimeisin hinta (varaston). /27, s.42./

Käsikirjassa kerrotaan /27, s.46/ että ohjelma tarkistaa hinnoittelussa, ettei tarjouksesta löydy nollahintaisia massarivejä ja niitä löytäessään ilmoittaa käyttäjälle. Käsikirjan mukaan tarjouksen bruttohinta lasketaan lisäämällä sen nettohintaan tarjouksen lisät. Lisät voivat olla lakisääteisiä, yrityskohtaisia tai kohdetyyppisiä. Lisä voidaan kohdistaa haluttaessa myös tiettyyn positioon. /27, s.41./ Oletuslisiä ylläpidetään tarjouslaskennan apurekistereissä, joista on kerrottu tarkemmin 4.1 luvussa.

Tarjouksesta voidaan käsikirjan mukaan saada tarjouksen ominaishinnat. Ominaishintoja määritettäessä tarjoukselle syötetään rakennuskohdetta kuvaavia ominaisuuksia kuten kerrosala, tilavuus. Kun tarjous on hinnoiteltu, voidaan tulostaa esimerkiksi urakanhinta neliötä kohden. Ominaishinnat voidaan tulostaa myös positiokohtaisesti. /27, s.52,53./

Liinos6:n yksikköhintaluetteloon on koottu syöttötarkkuudella laskelman rivit ja esitetty kustannuslajeittain rivin a-nettohinta, veloitusja hyvityskertoimet sekä a-bruttohinta, sanotaan käsikirjassa. Veloituskertoimen laskennassa käytetään tarjouksen kuluja. Valittujen tuotteiden kertoimilla lasketut veloitus a-bruttohinnat voidaan tallettaa haluttaessa sopimushintoihin. Yksikköhintaluettelo voidaan tulostaa myös halutulta koodiväliltä. /27, s.54-58./

4.6 Raportit ja tulosteet

Brokerissa voidaan tulostaa raportteja kahdella eri tavalla, kerrotaan käsikirjassa. Ensimmäisessä tavassa tarjouksen tiedot siirretään ulkopuoliseen ohjelmaan, kuten esimerkiksi Excel-taulukkolaskentaan, josta niitä voidaan muokata ja lopuksi tulostaa raportti. Toisessa tavassa käytetään Crystal Reports-ohjelman raportointityökalua. /11, s.12/

Käsikirjan mukaan ulkopuolista ohjelma käytettäessä tarjouslaskentaohjelma ei tulosta mitään suoraan. Tarjouslaskentaohjelma siirtää tulostettavan aineiston asetettuun ulkopuoliseen ohjelmaan, josta suoritetaan varsinainen tulostus. Tämä antaa mahdollisuuden tehdä juuri sellaisia tulosteita kuin kukin tarvitsee, sekä antaa käyttäjälle mahdollisuuden tehdä tiettyihin tarkoituksiin sopivat ulkoasut. Tarjoukseen sisältyvästä aineistosta tulostettavissa ovat yksikköluettelo eri ulkoasuissa, tarjouksen rakennelista ja positiokohtainen tuoteyksikköluettelo. /11, s.12/

Tulostuksen asetuksista (kuva 4.29) voidaan määritellä, mitkä kentät halutaan siirtää ulkopuoliseen ohjelmaan. Erilaisia määrityksiä voidaan tallentaa valmiiksi ohjelmaan erilaisia käyttötarkoituksia varten, antamalla määrityksen nimi ja tallentamalla tiedot. Tarjouslaskennasta valitaan tulostus, jonka jälkeen voidaan valita joku aiemmin tallennetusta tulostusmäärityksestä. Tämän jälkeen ohjelma kysyy mihin tulostustiedosto tallennetaan ja avaa sitten tiedot perusasetuksissa määriteltyyn ohjelmaan, kuten Excel -taulukkolaskentaan. Valitut kentät siirtyvät omiin sarakkeisiin, mutta kentän nimi täytyy itse kirjoittaa.

KUVA 4.29 Tulostuksen oletusasetukset

Crystal Reports-raportointia käytettäessä etuina ovat tulostamisen helppous ja valmis tulostuspohjien käyttäminen, kerrotaan käsikirjassa. Samoin etuina ovat aineistojen siirtämiset Crystal Reports Viewer-ohjelmasta muihin ohjelmiin, kuten Word ja Excel. /11, s.12/

Tarjouksesta voidaan tulostaa sisäiseen käyttöön seuraavat raportit

  • yhteenveto
  • kustannukset positioittain
  • kustannukset
  • nollahintaiset materiaalirivit positioittain
  • kustannukset ilman työn kertoimen vaikutusta
  • materiaalit ryhmiteltynä
  • työt ryhmiteltynä
  • alihankinnat ryhmiteltynä.

Lisäksi asiakkaalle voidaan tulostaa seuraavat asiakirjat

  • tarjouksen tarkka erittely
  • tarjouserittely
  • yksikköhintaluettelo
  • tarjouksen pakettien yksikköhintaluettelo.

Näiden lisäksi saadaan myös toimittajalle tarjouspyynnöt materiaaleista ja alihankinnoista ryhmiteltynä. Tarjouslaskijan ja asiakkaan tarjouksista voidaan tulostaa sisäiseen käyttöön seuraavat raportit

  • kaikki tarjoukset
  • avoin tarjouskanta
  • työjärjestys
  • tilauskanta / toimitusennuste
  • toiminnan analyysi tilikauden alusta
  • toiminnan analyysi 3 kk
  • toiminnan analyysi juokseva kuukausi.

Ecom-ohjelmistosta saa raportit asiakkaista, toimittajista, myyntihinnastoista, toimittaja-alennuksista, ostohinnoista, paketeista ja töistä. Tarjouslaskennan raportteja lukuun ottamatta muita raportteja ei ole mahdollista muokata, muuten kuin kirjasimen valinnalla eli ne tulostuvat suoraan, eikä niitä saa tallennettua tiedostomuodossa myöhempää käyttöä varten.

Tarjouksesta voi tulostaa yrityksen sisäiseen käyttöön ja asiakkaan käyttöön eri tavoin eriteltyjä tarjouksia, kuten kuvasta 4.30 voidaan havaita. Asiakkaalle tulostettavaa tarjousta voidaan käsikirjan mukaan muokata myös Word-tekstinkäsittelyssä sopivammaksi. Kun asiakkaalle on tulostettu tarjous, siirtyy tarjouksen tila automaattisesti lähetetyksi. Myöhemmin tarjouksen tilan selvitessä täytyy manuaalisesti valita tarjous saaduksi tai menetetyksi. /25, s.36,37./

KUVA 4.30 Tarjouksen tulostus Ecomissa

Liinos6-tarjouslaskennassa saadaan raportit positioittain tarjouksista, massariveistä, tarjousosista, kuluista ja osahinnoista, kerrotaan ohjelman käsikirjassa. Raportteja voi muokata ulkoasultaan paremmin itselle sopivaksi tai tehdä kokonaan uusia, mutta se edellyttää Crystal Reports-ohjelman tuntemusta. /27, s.68-70./

4.7 Käyttöohjeet

Ongelmien ilmaantuessa yleensä ensimmäisenä turvaudutaan ohjelmiston käsikirjaan. Sähköiset pdf-käsikirjat toimitetaan kaikkien ohjelmiston valmistajien toimesta. Mercukselta toimitetaan Turkin mukaan /12/ myös painetut käsikirjat ja html-muodossa olevat käsikirjat. Lisäksi Mercuksella ja Ecomilla on animoidut videoesitykset tärkeimmistä toiminnoista.

Brokerin käsikirja on mielestäni selkeä ja etsittävä tieto löytyy melko nopeasti. Lisäksi animoidut ohjeet ovat havainnollisin ja helpoin tapa oppia käyttämään ohjelmaa. Näissä ohjeissa näytetään hiiren kohdistimen avulla toiminnot, sekä selostetaan puheella tapahtumat. Mielestäni muillakin ohjelmistovalmistajilla voisi olla tämän kaltaisia ohjeita tukemaan ohjelman käyttöä.

Brokerissa viittaukset kuvaan on toteutettu taulukkomaisella luetteloinnilla, kuten havaitaan kuvasta 4.31. Käsikirjassa käytetään myös kuvakkeiden liittämistä tekstiin, jolloin haluttu toiminto löytyy nopeasti.

KUVA 4.31 Brokerin käsikirja

Brokerin html-muodossa oleva käyttöohje on kätevä lisä painettujen ja pdf-ohjeiden lisäksi. Sisällysluettelo on siinä vasemmassa reunassa näkyvissä koko ajan ja linkityksen avulla päästään napin painalluksella haluttuun otsikkoon. Käsikirjat voidaan käynnistää esimerkiksi työpöydälle luodun pikakuvakkeen avulla, mutta mielestäni

pdftai html-käyttöohjeiden käynnistys voisi tapahtua Brokerissa myös esimerkiksi ”Apu”-valikosta.

Ecomin käsikirjat käynnistetään Ecomin ”Ohje”-valikosta tai etsimällä ja avaamalla ne Ecom-kansiosta erillisellä lukuohjelmalla. Käsikirjojen sisällysluettelot ovat mielestäni erittäin sekavat niiden ollessa ryhmittelemättömiä. Luettelo on yhdessä pötkössä, ja siitä on vaikea löytää haluttua sivua.

Ecomin käsikirjoissa on toteutettu viittaukset kuvaan havainnollisesti, mutta paksujen viivojen käyttö hankaloittaa tekstin lukemista, kuten kuvasta 4.32 voidaan havaita. Ecomilla on LVI-tarjouslaskentaan soveltuva videokäsikirja ohjelman käytöstä. Käsikirja soveltuu myös sähköpuolen tarjouslaskentaan tutustumiseen. Mielestäni Brokerin videokäsikirjat ovat havainnollisempia, koska niissä käytetään selostuksessa puheääntä eikä tekstileikkeitä, kuten Ecomilla.

KUVA 4.32 Ecomin käsikirja

Liinos6:n käsikirja oli mielestäni onnistunein kokonaisuus. Sisällysluettelo on tehty esimerkillisen selkeäksi. Otsikot ovat ryhmitelty kolmeen eri tasoon ja etsittävä tieto löytyy siten nopeasti.

KUVA 4.33 Liinos6:n käsikirja

Viittaukset kuviin on toteutettu numeroiduilla luetteloilla, kuten havaitaan kuvasta 4.33, mutta viittaukset eivät ole yhtä havainnollisia kuin Ecomissa. Kuvakkeiden käyttäminen tekstissä helpottaa kuitenkin oikean kohdan löytämisessä. Koko käsikirja on selkeä ja viimeistely hyvin.

4.8 Ohjelmiston päivitykset, koulutus ja puhelintuki

Broker-ohjelmistoa päivitetään Turkin mukaan kaksi kertaa vuodessa ja päivitykset voi noutaa valmistajan verkkosivuilta. Asiakkaan toivomuksesta voidaan mahdollisuuksien mukaan toimittaa myös yksittäisen ominaisuuden päivitys. /12./ Ecomohjelmistoa päivitetään valmistajan sivujen mukaan 2–3 kertaa vuodessa /10/. Liinos6-ohjelmistolle on perustettu oma päivityssivusto, josta löytyy ohjelmiston uutiset, asennusohjeet, laitteistosuositukset, sekä päivitykset, jotka asennetaan verkosta. Päivityksiä Liinos6 STD-kokonaisversioon oli vuonna 2004 tullut 27 kappaletta. Lisäksi itse sovelluksiin tulee vuosittain yhteensä satoja päivityksiä, kuten esimerkiksi tarjouslaskentaan oli vuonna 2004 tullut 10 päivitystä. /14./

Kaikilta ohjelmistojen valmistajilta onnistuu ohjelmiston koulutus asiakkaan tiloissa. Broker-ohjelmiston koulutus asiakkaalle kestää Turkin mukaan /12/ kaksi päivää. Laajalan mukaan /17/ Liinos6:n tarjouslaskennan koulutus vie päivästä kahteen, riippuen henkilöstön määrästä ja aiemmasta kokemuksesta.

Puhelintuki on kaikilla ohjelmistojen valmistajilla lisäveloituksetonta asiakkaille eli tukea saa paikallisverkkomaksun hinnalla. Kaikilla ohjelmiston valmistajilla puhelinpäivystys on arkisin normaalina työaikana. Tarkemmat päivystysajat selviävät yrityksien verkkosivuilta. /10, 13 ja 14./

4.9 Hankintaja käyttökustannukset

Broker-lisenssin hankintakustannus on Turkin mukaan 2 500 € ja vuotuinen ylläpitomaksu 15 prosenttia hankittujen lisenssien hinnasta. Erikseen hinnoiteltuja moduuleja ovat Jälkilaskenta 1 450 €, Tunnistus 1 250 € ja Aikataulutus 1 750 €. /32./

Liinos6-ohjelmiston ollessa kokonaisjärjestelmä, yhtä tai kahta sovellusta ei voi toimittaa irrallisena, kuten ilmenee aiemmassa luvussa Liinos6:n esittelyssä. Laajalan mukaan hankintahintaan vaikuttavat sovellusten määrä sekä käyttäjämäärä. Tämän vuoksi tarjous ja hinnoittelu tehdään aina erikseen jokaisen tarpeiden pohjalta. Liinos6:lle onnistuu myös sovellusvuokraus, jonka hinnoitteluun vaikuttavat myös sovellusten määrä ja käyttäjämäärä. /17./

Ecom-ohjelmistolle annetaan selkeät hinnat verkkosivuilla. Ecom Duo-, Plusja Maxversioiden hankintakustannukset ovat kaikille samat eli 200 €. Käyttökustannukset Ecom Duo-versiolle ovat 17 € / kk, sisältäen perussovellukset, sekä kaksi valinnaista sovellusta. Ecom Plus-versioon sisältyy yrityksen kaikki sovellukset ja käyttökustannukset ovat 27 € / kk. Ecom Max-verkkoversio sisältää kaikki sovellukset ja vähimmäiskäyttäjämäärä on kaksi käyttäjää. Verkkoversiossa käyttäjät voivat siirtää tietoa toiselle koneelle, kuten Liinos6:ssa. Käyttökustannukset ovat henkilöä kohden 22 € / kk. /13./

5 PROJEKTINSEURANNAN VERTAILEMINEN

Projektinseurannassa tarkka tarvikebudjetti ja aikataulu yhdistettynä muualla järjestelmässä olevaan tietoon tarvittavista, tilatuista, vahvistetuista ja saapuneista tarvikkeista sekä varastotilanteesta mahdollistaa optimaaliset ostot. Samalla varmistetaan etukäteen, etteivät työt keskeydy esim. tarvikkeiden puutteeseen tai ettei tavara saavu työmaalle liiankin aikaisin.

Brokerin-jälkilaskentaan luetaan Mercuksen verkkosivujen mukaan yrityksen omasta taloushallintojärjestelmästä toteutumatiedot. Tuloksena projektipäällikkö pystyy suoraan Brokerissa seuraamaan projektin toteutumia, josta nähdään tuote ja työsuoritekohtaisesti, milloin, kuinka paljon ja millä arvolla se on kirjautunut projektille, vertaamaan projektin budjettiin ja tekemään tarvittavia ennusteita. /10./

Erillisellä ”Aikataulutus”-moduulilla työstetään projektin toteutusaikataulu. Tuloksena saadaan resurssitarpeet ja aikataulut, tarvittavat tavarahankinnan ajankohdat ja yrityskohtaisen kokonaiskapasiteetin. Aikataulutuksessa jokainen positio käsitellään työsuoritteena joka sisältää tiedon tarvittavista materiaaleista, töistä ja alihankinnoista. Projektin positioille annetaan käytettävät resurssit, niiden käyttöaste ja alkutai loppupäivämäärät, jonka perusteella määritetään aikataulu ja piirretään graafinen aikajana. Kuvassa 5.1 graafiset aikajanat vastaavat vasemmalla samassa tasossa olevia positioita. Esimerkissä alempi aikajana vastaa position aikataulua ja ylempi aikajana lasketaan positioihin määritettyjen aikataulujen mukaan koko tarjouksen toteutumisesta.

KUVA 5.1 Aikataulutus

Kuvassa 5.2 kaikki muut paitsi ennusteen lukuarvot, tulevat kaavoista tai talousohjelmista ladatuista tiedoista. Tämä tarkoittaa sitä, että projektiin ei voi itse ohjelmassa lisätä esimerkiksi tuntilapuista tai laskuista tietoa.

KUVA 5.2 Projektibudjetti

”Tuoteryhmät”-välilehdeltä voidaan tarkkailla tarjoukseen tarvittavien tarvikkeiden

saapumista. Kuvassa 5.3 näkyvistä sarakkeista nähdään tuotteiden tarjousta varten laskettu määrä, toteutuma eli paljon tavaraa on saapunut ja jäljellä oleva määrä. Nämä tiedot Broker hakee kyseessä olevasta tarjouksesta sekä talouspuolen ohjelmistosta. Brokerin Jälkilaskenta on julkaistu äskettäin, joten siitä ei ole käsikirjaa saatavilla. Tästä syystä en tarkastellut ohjelman ominaisuuksia tätä tarkemmin.

KUVA 5.3 Tuoteryhmien seuranta

Ecomissa on kätevä erillinen ”Projektin syöttösivut”-sovellus, josta syötetään projekteille tulot, ostot ja työt. Syöttösivuilta voidaan syöttää tietoa useammalle projektille samasta ikkunasta. Käsikirjan mukaan materiaalikustannukset voidaan poimia aiemmin tehdystä tarjouksesta tai OVT-ostolaskuista. Myös ostot ja tulot voidaan poimia Ecomin omasta laskutuksesta aiemmin kirjatuista tuloista ja ostoista. Projektinseurannan oletuksista määritetään asentajien nimet ja palkkalajit. /33, s.4-25/

Oletuksista määritetään myös asentajien tuntiveloitukset, jonka avuksi Ecomissa on kuvan 5.4 mukainen ikkuna. Ikkunaan asetetaan asentajan tuntipalkka, sosiaalikustannukset, sekä muut tarvittavat lisät, jolloin saadaan lopullinen veloitushinta selville. /33, s.5./

KUVA 5.4 Tuntiveloituksen määrittäminen

Varsinainen projektinseuranta nähdään kuvassa 5.5, jonka esimerkissä on syötetty Ristiinan katuvalaistus projektille arviot tuloista, ostoista ja työstä. Tämän jälkeen syöttösivujen kautta on lisätty toteutumat näille, sekä lisäksi tarjouslaskennasta materiaalit. Ecom näyttää myös arvio ja toteutuma tuloksen, jossa negatiivinen luku näytetään punaisella.

KUVA 5.5 Projektinseuranta

Ecom-projektinseurannassa raportteja löytyy seuraavat

  • projekti yhteensä
  • projektin erittely
  • projektin ostot
  • projektin henkilöt
  • projektin materiaalit
  • henkilön projektit
  • henkilöt
  • ostolajit
  • palkkalajit.

Mielestäni Ecomin Projektinseurantaan olisi hyvä lisä, mikäli siihen voitaisiin tuoda laskutustietoa myös muista talousohjelmistoista. Lisäksi Ecomissa olisi hyvä olla yksinkertainen graafinen ”aikataulutus”-ominaisuus, kuten Brokerissa.

Liinos6:n projektinvalvontaan tuottavat tietoa kaikki sovellukset, joissa tapahtumia kohdistetaan työnumeroille. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • myynti ja laskutussovellukset
  • kirjanpito
  • myynti ja ostoreskontra
  • varastonvalvonta ja -ohjaus
  • tarjouslaskenta
  • palkanlaskenta
  • ostotilaukset
  • pankkiyhteys. /34, s.2./

Varsinainen projektin hallinta ikkuna nähdään kuvan 5.6 esimerkissä. Projektille voidaan lisätä monipuolisesti erilaista tietoa.

KUVA 5.6 Projektin hallinta

Kuvan 5.6 alalaidassa näkyvät pikakuvakkeet käynnistävät Liinos6:n nimeä vastaavan sovelluksen. Näkyvien sovelluksien lisäksi ”Laskutus”-välilehdeltä löytyvät maksuerät, keikat ja myyntilaskut. ”Kustannukset”-välilehdeltä löytyvät Kustannusseuranta, sekä Budjetti ja ennuste. Liinos6:ssa saadaan erittäin monipuolisesti lisättyä tietoa projekteille, mutta mielestäni tällainen laajuus vaikeuttaa myös käyttöä.

Liinos6:n käsikirjan mukaan Projektinvalvonnan raportit ovat tapahtumatai saldopohjaisia. Tiedot haetaan joko kirjapidon tapahtumatai saldorekisteristä työnumerotarkkuudella. Tapahtumaraportteja kutsutaan massalistoiksi ja saldoraportteja sivu/työ -raporteiksi. Tapahtumatason raporteissa on lisäksi palkkatapahtumiin pohjautuva henkilöseuranta. /34, s.23./

6 MITEN TARJOUSLASKENTAOHJELMAT SOVELTUVAT VERKOSTOURAKOINTIIN?

Talonrakennuspuolen tarjouslaskennassa monella yrityksellä on käytössään joku tässä työssä vertailluista ohjelmistoista. Laskenta on nopeaa, kun ohjelmistoihin saa hankittua Sähköja teleurakoitsijaliiton valmistamia pakettirekistereitä, joista löytyy valmiit työajat ja tarvikkeet. Mielestäni verkostourakoinnissa on taas harvoja yrityksiä, joilla on käytössään valmiit pakettirekisterit tarjouslaskentaohjelmassaan. Kaupallisina myyntiversioina näitä pakettirekistereitä ei ole suoraan saatavana. Lisäksi Sähköja teleurakoitsijaliiton edustajan Arto Karin mukaan /35/ verkostourakoinnissa tulee huomioida myös eri verkonhaltijoiden toteutustavat verkostorakenteissa.

Headpower Oy on yrityksen verkkosivujen mukaan tehnyt Verkoston Vakiorakenteetohjeiston, jonka tarkoitus on vähentää erilaisia toteutustapoja. Lisäksi yhtenäinen verkonhaltijan, -rakentajien ja kaikkien toimittajien käytössä oleva ohjeisto tukee verkostojen rakentamista suunnittelusta käyttöönottotarkastukseen ja vähentää, sekä yksinkertaistaa rakentamisen eri vaiheissa tarvittavaa dokumentaatiota. Vakiorakenteet on muodostettu hyödyntämällä Headpowerin ja Fortumin verkkostandardien parhaat ominaisuudet, sekä niiden käytöstä saadut kehitystarpeet. Vakiorakenteet-ohjeisto sisältää seuraavat ominaisuudet

  • verkostorakenteet 0,4 kV ja 20 kV verkostojen ja muuntamoiden, sekä ulkovalaistuksen rakentamiseen
  • rakenteiden tarvikkeet ja kuvat
  • suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia ohjeita
  • tarvikehinnat ja hinnoitellut työajat. /36./

Sähköala-lehden mukaan suurin eroavuus tarjouslaskennan verkostourakoinnissa talonrakennusurakointiin on työajan määrittäminen. Verkostourakoinnin tarjouslaskennassa käytetään työaikayksikköä ja talonrakennusurakoinnissa urakkahinnoittelua. /2./ Mutilan mukaan työaikayksiköiden tarkka määrittäminen eri paketeille on erittäin vaikeaa, jonka vuoksi työajat esimerkiksi Headpowerin paketeissa ovat ohjeellisia ja vaativat muokkausta. Headpowerin työajat on syötetty vain rakenteille eli isoimmille kokonaisuuksille, joka on liian karkea jaottelu, jotta työaikoja voisi seurannan kautta ylläpitää ja kehittää tarjouslaskentaa varten. Urakoitsijat käyttävät tarjouslaskennassa huomattavasti tarkempaa jaottelua. /5./ Karin mukaan Sähköja teleurakoitsijaliitto on valmistanut Headpowerin vakiorakenteiden pohjalta pakettirekisterin, jossa on tarkemmat määritykset työaikoihin, mutta tietokanta on keskeneräinen, eikä sitä aiota

tehdä valmiiksi asti puutteellisen kysynnän ja yhteistyöhaluttomuuden vuoksi. /35./

Yksi mahdollisuus olisi valmistaa nämä pakettirekisterit kokonaan itse tai muokata Headpowerin Vakiorakenteiden rekistereiden työajat tarkemmiksi. Empower Oy:n edustajan Pekka Suutarin mukaan verkostourakointiyritys Empower Oy on valmistanut omaan käyttöönsä pakettirekisterit itse. Paketit oli kehitetty alun perin KeskiSuomen Valo Oy sähköyhtiössä ja työ oli aloitettu vuonna 1995. Työaikojen määrittäminen virallisia työntutkimusmenetelmiä käyttäen kesti kaksi henkilötyövuotta ja lisäksi Empower osti työntutkimusaikoja kaksi henkilötyövuotta. Alkuperäisten pakettien vieminen suunnittelujärjestelmään kesti myös kaksi henkilötyövuotta, eli ensimmäiseen versioon oli käytetty kuusi henkilötyövuotta. Paketteja on sen jälkeen kehitetty jatkuvasti siten, että pikkuhiljaa Empower siirtyy Headpowerin rakennemäärittelyyn, mutta työaikoina käytetään Empowerin paketeissa työntutkimuksen kautta määriteltyjä aikoja. /37./ Näin ollen ei olisi järkevää valmistaa paketteja itse, ellei ole valmiita lähtötietoja, joista tiedot siirrettäisiin tarjouslaskentaohjelmaan. Mutilan mukaan muokattaessa Headpowerin vakiorakenteiden työaikoja, käytettävä ajantarve riippuu siitä, mille tarkkuudelle työajat halutaan pilkkoa ja onko lähtötietoja käytettävissä. /31./

Mercuksen verkkosivujen mukaan Headpower Oy, Kymdata Oy ja Oy Mercus Software Ltd ovat sopineet yhteistyöstä kehittää FleXer-palvelukonsepti. ”Sen tavoitteena on kehittää sähkönjakeluverkon haltijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön ohjelmistokokonaisuus, joka helpottaa ja tehostaa Verkonsuunnitteluja toteutusprojektien suunnittelua ja kilpailuttamista. Toteutettava palvelukokonaisuus perustuu yhteistyöosapuolten jo olemassa oleviin ohjelmistoihin ja palveluihin.” Yhdistämällä nämä palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi se palvelee aikaisempia ratkaisuja paremmin ja tehokkaammin. Tiedonvälityskanavana tässä käytetään Headpowerin toimialaportaalia www.headpower.fi, jonka kautta kaikki prosessien eri osapuolet voivat hakea tarvitsemansa tiedot yhdestä osoitteesta haluamanaan aikana. Kymdata toimittaa FleXeriin SähköCADS-suunnittelujärjestelmät ja piirrosmerkkirekisterit, sekä ohjelmistokokonaisuuden, jolla verkon suunnittelun ja piirtämisen yhteydessä tuotetaan automaattisesti myös luettelo tarvittavista rakenteista. Mercuksen toimittama Brokerurakkalaskentajärjestelmä toimii tässä kokonaisuudessa mm. tarjouslaskenta ja projektiseuranta alustana. FleXerin suunnittelu on jo käynnissä ja pilottiversio tullaan esittelemään keväällä 2005. /10./

Tällä hetkellä ei siis vielä ole valmiina kaupallisena versiona saatavana pakettirekistereitä verkostourakointiin. Järkevin vaihtoehto mielestäni olisi hankkia Headpowerin Vakiorakenteet ja muuttaa niiden työajat tarkemmiksi ja sopivimmiksi yrityksen omaan käyttöön. Pienille yrityksille Vakiorakenteiden hankkiminen saattaa olla kohtuuttoman suuri kustannus, sillä Headpowerin verkkosivujen mukaan Vakiorakenteiden kertaluonteinen käyttöoikeusmaksu on 8 000 € ja vuotuinen ylläpitomaksu

1 200 €. Lisäksi siirtotiedosto-ominaisuus maksaa 1 000 €. /36./ Toisaalta jos pakettirekisterit aiotaan joka tapauksessa hankkia, omilla resursseilla ilman lähtötietoja sitä ei kannata lähteä tekemään, sillä työmäärä on niin suuri, että se tulisi kalliimmaksi kuin Vakiorakenteiden hankinta.

7 OHJELMIEN VERTAILUTULOKSET

Ohjelmien ominaisuuksien vertailussa olen tuloksissa käyttänyt runkona taulukoita, joiden avulla nähdään havainnollisesti eroavaisuudet. Havaintoni vertailemieni ohjelmien ominaisuuksista olen tehnyt ohjelmiin ja käsikirjoihin tutustumalla noin kuukauden ajan. Olen merkinnyt osa-aluetaulukkoihin mielestäni parhaiten suoriutuneen ohjelman nimen valkoisella. Käsittelen aluksi ohjelmistojen yleiset ominaisuudet, tarjouslaskennan ominaisuudet, projektinseurannan ominaisuudet ja lopuksi kokoavan katsauksen ohjelmista. Näihin tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella, sillä ohjelmien ominaisuudet ovat vain yhden käyttäjän havaitsemia ja niihin tutustuttiin vain kuukauden ajan.

7.1 Osa-alueet

Yleisiltä ominaisuuksiltaan ohjelmien eroavaisuudet voidaan havaita taulukosta 7.1. Vertaillut ohjelmat ymmärtävät sähkötukkureilta saatavia OVT-muodossa olevia hintaja tuotetietoja. Kaikkiin ohjelmiin saadaan talletettua monipuolisesti asiakkaan yhteystiedot. Liinos6:ssa asiakasjärjestelmä on erillisessä sovelluksessa, mutta se on mielestäni selkeimmin toteutettu. Siitä löytyy asiakkaan monipuolisten tietojen lisäksi välilehdeltä yhteyshenkilön tiedot. Brokerissa yhteyshenkilöiden ja asiakkaan tiedot syötetään eri ikkunoissa, mikä on mielestäni hieman hankalaa.

TAULUKKO 7.1 Yleiset ominaisuudet

Taulukosta 7.1 havaitaan, että Broker ja Liinos6 tukevat ohjelmankielen vaihtoa ”lennosta”, eli se voidaan tehdä esimerkiksi kesken tarjouksen tekemistä. Päivityksiä ohjelmistoihin tulee mielestäni riittävästi, ja ne on helppo tehdä.

Oletusasetukset löytyvät kaikista vertailluista ohjelmista. Mielestäni monipuolisimmat ja ryhmittelyltään selkeimmät oletusasetukset olivat Ecomissa. Liinos6:ssa asetukset ovat myös erittäin monipuoliset, mutta ne sijaitsevat eri sovelluksissa ja ovat näin hankalammat ylläpitää.

Taulukossa 7.2 on suluissa oleva rasti, joka tarkoittaa, että Brokerissa on oletuksena erilaiset lisät saatavana, mutta ne eivät sijaitse erillisessä oletusikkunassa. Brokerista puuttui oletukset käytetyimmille positioille, mutta ne pystyttiin kopioimaan edellisistä tarjouksista.

TAULUKKO 7.2 Oletustoiminnot

Positioiden rakenne on Brokerissa kaikista käytännöllisimmin toteutettu. Positiot tehdään Windows-resurssienhallinnastakin tutulla ”puurakenteella”. Ecomissa ei ole monitasoista positiorakennetta.

Hakutoiminnot löytyvät kaikista ohjelmista. Eroavaisuudet voidaan nähdä taulukosta 7.3. Liinos6:n hakutoiminto oli hankala käyttää erillisessä ikkunassa. Ecomissa ja Brokerissa oli kummassakin käytännölliset hakutoiminnot.

TAULUKKO 7.3 Hakutoiminnot

Tuoterekistereiden monipuolisuudessa ei ollut suuria eroja. Taulukosta 7.4 nähdään, että Ecomissa oli puutteena tuotteiden vastaavuuksien puuttuminen.

TAULUKKO 7.4 Tuoterekisteri

Ecomiin voitiin ladata tukkureilta saadut purkamattomat pakettimuodossa (*.zip) olevat hinta ja tuotetiedot suoraan ohjelmaan. Brokerin tuoterekisteri oli yksinkertaisin käyttää, kun taas Liinos6:ssa tuotteille sai määritettyä paljon erilaista tietoa. Tuotteiden vastaavuus ominaisuus löytyi Brokerista, sekä Liinos6:sta.

Pakettirekistereistä Sähköja teleurakoitsijaliiton paketit toimivat kaikissa vertailluissa ohjelmissa. Headpowerin paketit toimivat sekä Brokerissa, että Liinos6:ssa. Headpowerin rakennekuvat ja asennusohjeet saadaan Liinos6:n edustajan Hännisen mukaan /15/ ladattua Liinos6:n syöttösivuille Intra-kytkennän avulla.

Taulukosta 7.5 voidaan havaita, että Ecomissa oli käyttäjää helpottavana ominaisuutena rekisteripakettien lataaminen ohjelmaan pakatusta muodosta (*.zip). Näin jää yksi turha vaihe päivityksestä väliin, kun ei tarvitse avata pakattuja tiedostoja eri ohjelmalla ja sen jälkeen vasta ladata päivityksiä.

TAULUKKO 7.5 Pakettirekisteri

Brokerissa on hyödyllinen äititietokannan päivitys, joka on hyödyllinen jos yrityksellä on käytössään useampi Brokerin lisenssi. Yhden käyttäjän tehtäväksi jää muun muassa hankkia uusimmat tukkurihinnat OVT-muodossa, mahdolliset pakettirekisterin päivitykset, ohjelmistopäivitykset ja muut käyttäjät lataavat automaattisesti äititietokannasta nämä tiedot. Broker oli mielestäni monipuolisin ja helpoin käyttää pakettirekisterien käsittelyssä.

Massoittelussa monipuolisimmat vaihtoehdot tarjosi mielestäni Broker. Vertailin

myös hieman massoittelun nopeutta. En voinut saada täysin vertailukelpoisia tuloksia ohjelmien tuoteja pakettitietokantojen eroavaisuuden vuoksi, mutta siirtäessäni muutamia nimikkeitä rivisyötöllä Broker oli mielestäni hieman nopeampi, kuin muut ohjelmat.

Brokerissa on hyvät massarivien tuonti mahdollisuudet ja massat voidaan siirtää jopa suoraan piirustuksesta, kuten havaitaan taulukosta 7.6. Myös tämä ominaisuus lisää massoittelun nopeutta tuntuvasti. Myös Liinos6:ssa massarivejä voidaan myös siirtää CAD-ohjelmista, kunhan ne ovat ASCII-muodossa ja ne muunnetaan Liinos6:n vastaavaksi. Ecom oli rivisyötössä mielestäni lähes yhtä nopea kuin Broker, mutta Ecomista puuttuu muun muassa syöttösivut, joilla massoittelu nopeutuisi hieman.

TAULUKKO 7.6 Massoittelu

Laskenta oli yksinkertaisin Ecomissa, mutta siitä puuttuu kuitenkin vaihtoehdot laskea alennuksen tai hinnaston mukaan, kuten nähdään taulukosta 7.7. Liinos6:sta löytyi paljon vaihtoehtoja laskentaan.

TAULUKKO 7.7 Laskenta

Liinos6:ssa ja Brokerissa oli samankaltainen laskentatapa. Liinos6:ssa oli käyttäjää helpottavana ominaisuutena tarjouksen tilan vaihtaminen automaattisesti, muista Liinos6 sovelluksista saatujen tietojen perusteella. Ecomissa tämä ominaisuus oli käytössä myös niin, että asiakkaalle tulostuksen jälkeen tarjouksen tila vaihtui lähetetyksi. Liinos6 oli mielestäni laskennassa monipuolisin käyttää.

Tulosteiden ja raporttien ulkoasua pystyi muuttamaan Brokerissa ja Liinos6:ssa

Crystal Reports-ohjelman avulla. Lisäksi Brokerin tulosteet pystyi siirtämään Exceltaulukkolaskentaan muokkausta ja tulostusta varten. Ecomissa tarjouslaskennan tulosteita voitiin muokata Word-tekstinkäsittelyssä, kuten havaitaan taulukosta 7.8. Muita raportteja tai tulosteita ei voinut muokata sopivammaksi Ecomissa.

TAULUKKO 7.8 Tulosteet ja raportit

Kaikilla vertailluilla ohjelmilla pystyi tulostamaan tarjouksen yksikköhinnat. Massarivien vienti ulkopuoliseen ohjelmaan, kuten esimerkiksi Exceliin onnistui Brokerista ja Liinos6:sta. Valmiista raporteista ja tulosteista kokonaisuutena Brokerissa oli mielestäni toimivimmat raportit, lukuun ottamatta tarjouslaskentaa, jossa Ecom suoriutui paremmin.

Hankintaja käyttökustannuksissa Ecom on edullisin, kuten havaitaan taulukosta 7.9. Liinos6:sta en saanut selville tarjouslaskennan kustannuksia, koska sitä ei myydä erikseen. Hankintaja käyttökustannuksia miettiessä kannattaa ottaa huomioon myös tarvittavien kolmannen osapuolen valmistamien tietokantojen kustannukset.

TAULUKKO 7.9 Hankintaja käyttökustannukset

Brokerissa käyttökustannukset asiakkaalle ovat Turkin mukaan /32/ 15 prosenttia lisenssien hankintahinnasta, jonka perusteella olen laskenut kustannukset taulukkoon 7.9. Käyttökustannuksien osalta Ecom ja Broker ovat yhden käyttäjän ollessa kyseessä, lähes samanhintaiset.

Projektinseurannassa oli suuria eroja ohjelmistojen välillä. Ecomissa ei ole yhteensopivuutta muiden talousohjelmien kanssa, eikä siitä löydy aikataulutus-ominaisuutta, joka ilmenee taulukosta 7.10. Mutta muuten siinä on käytännölliset syöttösivut tuntilappujen, tulojen ja ostojen syöttämistä varten. Brokerissa ja Liinos6:ssa työt, tulot ja ostot syötetään erillisten sovellusten kautta.

TAULUKKO 7.10 Projektinseuranta

Brokerissa ja Liinos6:ssa on projektinseurantaa helpottava aikataulutus ominaisuus. Jälkilaskenta-ominaisuus on uusi moduuli Brokeriin ja mielestäni siitä löytyy vielä pieniä korjattavia ominaisuuksia. Esimerkiksi Brokerin jälkilaskennassa eri projekteja selatessa täytyy sulkea jälkilaskenta-ikkuna ja avata tarjouslaskennassa oikea tarjous, jonka jälkeen avata jälkilaskenta uudelleen. Mielestäni projektinseuranta voisi olla erillinen sovellus, kuten Ecomissa ja Liinos6:ssa. Ecomissa projektinseurannassa voidaan helposti selata eri projekteja ja niiden alaprojekteja. Lisäksi tulot, ostot, työt ja materiaalit ovat omilla välilehdillään, josta niiden tilanne on helppo tarkistaa. Ecomin projektiseurantaa oli myös helppo käyttää. Brokerissa ja Liinos6:ssa projektien raportteja voidaan muokata Crystal Reports-ohjelmalla, kuten taulukosta 7.10 havaitaan. Liinos6:ssa oli mielestäni monipuolisimmat työkalut projektinseurantaan.

7.2 Kokonaisuus

Brokerista jäi minulle miellyttävin kuva kokonaisuutena tässä vertailussa lähinnä sen käytön helppouden ja massoittelun monipuolisuuden ja nopeuden vuoksi. Jälkilaskenta-moduuli kaipaa mielestäni hieman muokkausta, mutta nykyiselläkin versiolla tulee varmasti toimeen. Tuonti ja vienti-ominaisuudet Brokerissa olivat loistavat, erityisesti massojen tuonti suoraan piirustuksesta. Broker keskittyy ainoastaan tarjouslaskentaan, josta näkyy se, että sitä on helppo ja tehokas käyttää. Brokerilla on valttina myös vireillä oleva yhteistyö Headpowerin ja Kymdatan kanssa, jonka seurauksena yhä useammat verkostourakoitsijat valitsevat tulevaisuudessa Brokerin tarjouslaskennan työkaluksi.

Ecomia oli helppo oppia käyttämään, ja siitä löytyi joitakin käytännöllisiä ominaisuuksia, joita muissa ohjelmissa ei ollut. Huonona puolena oli mielestäni soveltumattomuus muihin talousohjelmistoihin ja Exceliin. Pienille yrityksille Ecom on toimiva kokonaisratkaisu pienten kustannusten ja mukana tulevien talouspuolen moduulien vuoksi. Työkseen pelkkää tarjouslaskentaa tekevälle henkilölle suosittelisin kuitenkin Brokeria sen tehokkuuden vuoksi. Ecomista puuttuu tuki Headpowerin Vakiorakenteille, joten se ei sovellu verkostourakoinnin tarjouslaskentaan niin hyvin kuin Broker ja Liinos6.

Liinos6 oli erittäin laaja kokonaisuus, ja ominaisuuksia siitä löytyi jopa liiaksikin asti. Lukemattomat sovellukset ja ikkunat vaativat enemmän ohjelmaan paneutumista kuin Brokerissa tai Ecomissa. Liinos6:n sovelluksien yhteensopivuus vähentää kuitenkin ylimääräistä syöttötoimintaa ja yksinkertaistaa yrityksen sisäistä talousliikennettä. Käyttöliittymä on myös siitä kummallinen, että välillä nimikkeitä raahataan oikealla ja välillä vasemmalla hiiren painikkeella. Kuitenkaan ikkunoista toisiin ei voi raahata nimikkeitä, kuten Brokerissa. Satunnaiseen tarjouslaskentaan Liinos6 soveltuu, kun ensin paneutuu ohjelmiston käyttöön hyvin. Ohjelmasta löytyy myös tuki Headpowerin Vakiorakenteille, joten ohjelma soveltuu myös verkostourakointiin.

8 POHDINTA

Päätavoitteenani oli siis selvittää, että sopiiko ESE-Tekniikan tarpeisiin joku näistä vertailluista ohjelmistoista. Pääsin mielestäni hyvin tavoitteeseeni ja sain selville sopivimman tarjouslaskentaohjelman. ESE-Tekniikan tarpeisiin itse suosittelisin Brokeria ja Headpowerin Vakiorakenteet pakettirekisterien käyttämistä. Johdannossa asetettuihin vaatimuksiin Broker soveltuu hyvin. Se integroituu hyvin talouspuolen ohjelmistoihin, on helppo käyttää ja säästää tarjouslaskijan aikaa ollessaan tehokas apuväline tarjouslaskentaan. Toimeksiantajani ESE-Tekniikka Oy saa tästä työstä tietoa tarjouslaskentaohjelman hankintaan, ja he voivat tarkastella omaan käyttöön parhaiten soveltuvia ominaisuuksia ohjelmista.

Tarjouslaskentaa varten on siis jo olemassa erittäin monipuoliset ohjelmistot. Tarjouslaskentaohjelmaa valitessa kannattaa punnita ohjelmien ominaisuuksia siltä kannalta, miten tärkeitä ne ovat omalle yritykselle ja onko yrityksen käytössä jo toimiva talousohjelmisto. Sopivaa tarjouslaskentaohjelmaa etsiessä kannattaa myös kysellä kyseisiä ohjelmia työssään käyttävien henkilöiden kokemuksia. Työni tuloksia voidaan hyväksikäyttää myös muillakin urakointialoilla, joissa on tarvetta käyttää tarjouslaskentaohjelmaa, kuten esimerkiksi LVI-alalla. Tuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, sillä ne ovat vain yhden käyttäjän arvioimia ja ohjelmiin tutustuminen oli vain reilun kuukauden mittainen.

Talonrakennuspuolella LVIS-urakoinnissa on jo kattavat pakettija tuoterekisterit käytössä. Verkostourakoinnissa asia on vielä hieman harjoitteluasteella, mutta uskon Headpowerin Vakiorakenteiden käytön yleistyvän, ja mahdollisesti pakettien työnhinnoittelu tarkentuu tulevaisuudessa tarjouslaskentaan paremmin soveltuvaksi. Tällä hetkellä työhinnoittelu Vakiorakenteista kannattaa tarkentaa ja räätälöidä omalle yritykselle sopivammaksi.

Itse hyödyin tästä työstä erittäin paljon saadessani tutustua tarjouslaskentaohjelmiin ja oppiessani käyttämään niitä. Mahdollisesti tulevassa työpaikassani osaisin käyttää tarjouslaskentaohjelmia tai neuvoa niiden hankinnassa. Työni aikana lähetin useita kymmeniä sähköpostiviestejä ohjelmien valmistajille, pakettirekisterien valmistajille ja muille osapuolille sekä keskustelin henkilökohtaisesti muutaman ohjelmistovalmistajan edustajan kanssa, josta myös hyödyin saadessani kokemusta työelämän viestinnästä.

Lisäksi tästä työstä voivat hyötyä ohjelmistojen valmistajat. He saavat palautetta omien ohjelmien ominaisuuksista ja toimivuudesta, jolloin he voivat kehittää entistä parempia ohjelmia. Ohjelmistojen valmistajat voivat tarkastella myös kilpailijoiden työkaluja ja niiden ominaisuuksia, josta he saattavat saada parannusehdotuksia omaan ohjelmaan.

Mielestäni tässä työssä vertailun tarkkuutta olisi saanut paremmaksi, mikäli olisin ollut enemmän yhteistyössä ohjelmiston valmistajien kanssa. Näin ollen minun ei olisi tarvinnut etsiä itse kaikkia ominaisuuksia ohjelmasta tai käsikirjoista, eikä näin väärinkäsityksiä pääsisi syntymään niin herkästi. Lisäksi tähän työhön olisi voinut käyttää enemmän aikaa lähinnä ohjelmiin tutustumisen ajan. Ihanteellinen tilanne olisi ollut, jos olisin voinut saada jokaiselta ohjelmiston valmistajan edustajalta pienimuotoisen koulutuksen ohjelman käyttöön. Mercuksen edustajat halusivat nimenomaan, että tutustun Brokeriin Lappeenrannassa muutaman tunnin henkilökohtaisen koulutuksen avulla.

Olisin halunnut tehdä ohjelmien kesken kattavan nopeusvertailun massoittelun osalta, mutta se ei olisi onnistunut ohjelmieni erilaisten pakettirekistereiden vuoksi. Lisäksi käyttämäni Liinos6 oli verkon kautta käytettävä sovellus, johon ei itse voinut ladata rekistereitä. Tällainen nopeusvertailu olisi vaatinut myös enemmän yhteistyötä ohjelmien ja pakettirekisterien valmistajien kanssa.

Tulevaisuudessa tarjouslaskentaohjelmiin tulee varmasti uudistuksia helpottamaan entisestään tarjouslaskijaa. Tästä syystä samasta aiheesta voisi hyvinkin muutaman vuoden kuluttua tehdä uuden vertailun, kun näihin ohjelmiin on tullut lisää ominaisuuksia.

LÄHTEET

1. Suomen Sähköja teleurakoitsijaliitto ry. Urakoiden massalaskenta helpoksi. Sähköala 2004 (1-2), s.24-25. ISSN 0789-5437

2. Suomen Sähköja teleurakoitsijaliitto ry. Verkostourakoinnin tarjouslaskenta vähemmällä työllä. Sähköala 2004 (1-2), s.32-33. ISSN 07895437

3. Alhola, O., Grönlund J., Kaarenoja A., Keränen R. & KlementjeffSarasma P. Tarjouslaskennasta urakkasopimukseen. Espoo: Sähköurakoitsijaliiton Koulutus ja Kustannus Oy. 1994. ISBN 952-9756-17-8.

4. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. EDI/OVT -palvelut. [verkkodokumentti]. Päivitetty 11.4.2005. [viitattu 15.4.2005] Saatavissa: http://www.tieke.fi/tuotteet_ja_palvelut/edi_ovt-palvelut

5. Mutila, Timo. Headpower Oy. Vs: Vakiorakenteet [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 4.3.2005.

6. Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Tiedostojen nouto. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 13.3.2005] Saatavissa: http://www.stul.fi/tiedostojennouto

7. Suomen Sähköja teleurakoitsijaliitto ry. Työkalu verkossa sähköurakan lisätöiden hinnoitteluun. Sähköala 2004 (1-2), s.18-19. ISSN 0789-5437

8. Oy Mercus Software Ltd. Tunnistusjärjestelmä. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa:

http://www.mercus.net/products/tunnistus.htm

9. Alkila, Ari. Oy Mercus Software Ltd. Suullinen tiedonanto 15.3.2005.

10. Oy Mercus Software Ltd. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa: http://www.mercus.net

11. Oy Mercus Software Ltd. Käsikirja. [HTML-dokumentti]. 2004.

12. Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Suullinen tiedonanto 15.3.2005.

13. E-Communicae Oy. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa: http://www.ecom.fi

14. Visma Software Oyj. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa:

http://www.vismasoftware.fi

15. Hänninen, Vesa. Visma Software Oyj. Vs: Lopputyö [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 13.4.2005.

16. Visma Software Oyj. Pohjoismaisella yhteistyöllä ylivoimaista osaamista. Vismagazine 2002 (2), s.5. ISSN 1458-8412

17. Laajala, Elina. Visma Software Oyj. Vs: Liinos6:n hankintahinta [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 7.3.2005.

18. Visma Software Oyj. Suomalainen ratkaisu urakointitoimialalle. [verkkolehti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005]. Saatavissa: http://www.liinos.fi/www2/paatoimialat/urakointi/Urakointi.pdf

19. Tietosauma Oy. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa: http://www.tietosauma.fi.

20. Tietosauma Oy. Sauma urakkatarjouslaskenta. [PDF-dokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005]. Saatavissa: http://www.tietosauma.fi/ dokumentit/saumaesitteet/sauma_urakkatarjouslaskenta.pdf

21. Tietosauma Oy. Sauma jälkilaskenta. [PDF-dokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 9.3.2005]. Saatavissa: http://www.tietosauma.fi/ dokumentit/saumaesitteet/sauma_jalkilaskenta.pdf

22. Atk-Paja Oy. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 9.3.2005] Saatavissa: http://www.atk-paja.fi

23. Atk-Paja Oy. Sähköalan ohjelmatoimittaja. Esite. 2005.

24. Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Re: Lopputyö [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 18.4.2005.

25. E-Communicae Oy. Tarjouslaskenta (sähkö). Käsikirja. [PDFdokumentti]. 2004.

26. E-Communicae Oy. Ovet-palvelu (sähkö). Käsikirja. [PDF-dokumentti]. 2004.

27. Visma Software Oyj. Tarjouslaskenta. Käyttöohje. [PDF-dokumentti]. 2003.

28. Hänninen, Vesa. Visma Software Oyj. Suullinen tiedonanto 4.2.2005.

29. Reitti, J. Sähköurakointiliikkeen taloustieto ja tarjouslaskenta. Espoo: Sähköurakoitsijaliiton Koulutus ja Kustannus Oy. 1990. ISBN 9519284-56-7.

30. Visma Software Oyj. Tuoterekisteri. Käyttöohje. [PDF-dokumentti]. 2004.

31. Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Re: Broker [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 12.4.2005.

32. Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Re: Broker [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 30.3.2005.

33. E-Communicae Oy. Projektiseuranta. Käsikirja. [PDF-dokumentti]. 2004.

34. Visma Software Oyj. Projektinvalvonta. Käyttöohje. [PDF-dokumentti]. 2004.

35. Kari, Arto. Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Vs: Verkostourakoinnin tarjouslaskenta [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 10.2.2005.

36. Headpower Oy, Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 9.3.2005] Saatavissa: http://www.headpower.fi

37. Suutari, Pekka. Empower Oy. Vs: Verkostourakoinnin omat paketit [sähköpostiviesti]. Lähetetty 2.3.2005.